Jakso 10: Lisää terveellisiä suomalaisia tapoja. Eli osa 2.

 Moikka ja tervetuloa Helppoa suomea -podcastin pariin! 
Tää podcast on tarkoitettu suomen kielen opiskelijoille, jotka haluaa kuunnella helposti ymmärrettävää suomea. Eli suomea, jota puhutaan vähän hitaammin ja vähän helpompia sanoja käyttäen. Tämä podcast on kokonaan suomenkielinen. Joten, jos et meinaa ymmärtää ensimmäisellä kerralla ihan kaikkea, niin kuuntele jakso uudestaan, vaikka useamman kerran, että ymmärrät joka kerralla vähän enemmän. Sä voit myös lukea tän jakson käsikirjoituksen samaan aikaan kun kuuntelet tätä jaksoa. Tai sitten voit lukea jakson käsikirjoituksen rauhassa myöhemmin sen jälkeen, kun on oot kuunnellut tän itse jakson. 

Tänään mun aiheena olisi taas terveelliset suomalaiset tavat. Eli osa kaksi. Kuten mä sanoin toissajaksossa, eli edellistä edellisessä jaksossa, mulla jäi muutamia suomalaisia tapoja ja suomalaisia ruokia käsittelemättä. Tähän jaksoon mä olen siis koonnut viisi uutta tapaa, jotka liittyy suomalaiseen kulttuuriin ja jotka ovat hyväksi terveydelle. Jos jollain teistä tulee mieleen muita terveellisiä suomalaisia tapoja, niin kertokaa ihmeessä kommenteissa. Tai jos teidän omassa kulttuurissa on joitain mielenkiintoisia terveellisiä tapoja, niin mä kuulisin niistä mieluusti.

Ensimmäisenä mun listalla tällä kertaa talviliikunta. Eli kaikki se liikunta ja urheilu, mitä suomalaiset tekee ulkona talvisin. Suomen talvi on tietysti kylmä ja pimeä, ja liikunta on yksi parhaista tavoista jaksaa sen kylmän ja pimeän talven yli. Varsinkin jos liikkuu, kun on vielä valoisaa. No, usein siihen aikaan on ikävä kyllä töissä tai koulussa, mutta esimerkiksi viikonloppuna. Suomalaiset harrastaa paljon kävelyä, ja myös siis talvella. Esimerkiksi metsässä kävely on mun mielestä tosi miellyttävää kun on paljon lunta, ja lumi vaimentaa ääniä ja metsä on tosi hiljainen ja tietysti tosi kaunis. Sen lisäksi mä tykkään hiihtämisestä ja luistelusta, joita voi siis harrastaa vaan talvella. Tai ainakin ulkotiloissa, tai ulkona, voi harrastaa ulkona. Niitä ihan odottaa syksyllä ja alkutalvella. Sen lisäksi mä pyöräilen läpi vuoden, eli myös talvella. Täällä missä mä asun on tosin niin lumista ja jäistä, että mä vaihdan mun pyörään talvirenkaat. Eli renkaat, joissa on nastat, jotka estää sen renkaan lipeämistä. Talviliikunta on siis tietysti terveellistä kaikista niistä samoista syistä kuin muukin liikunta on terveellistä ja sen lisäksi sitä yleensä harrastetaan luonnossa. Ja tosiaan kuten mä viime kerralla tai viime jaksossa kerroin, niin luonnosta liikunnan harrastaminen on erityisen terveellistä. Talviliikunta kehittää myös usein tasapainoa, tasapainoaistia, mitä tarvitaan esimerkiksi hiihtämisessä ja luistelussa. Vaikka Suomen talvi on kylmä, niin se ei oikeastaan haittaa liikkumista, jos on pukeutunut kunnolla. Ja jos miettii esimerkiksi, niin kylmin, missä mä oon pyöräillyt, on yli -30 astetta pakkasta. Pyörä oli vähän normaalia hitaampi, mutta ei mulle kylmä tullut. Mulla oli niin paljon päällä. 

Toisena mun listalla on ksylitolipurukumi, eli ksylitolipurkka. Ksylitoli on siis makeutusaine, eli sellainen aine, jota käytetään sokerin sijaan, mikä tekee sen purukumin makeaksi. Toki sitä voi käyttää muuhunkin makeutukseen, mutta terveellisenä tapana se purkka, purukumi, on kaikkein paras. Ksylitoli, ja ehkä erityisesti ksylitolipurkka on nimittäin hyväksi hampaille ja suun terveydelle. Se ilmeisesti vähentää suun huonoja bakteereja ja sitä kautta estä
 että hampaisiin tulisi reikiä. Eli se estää hampaiden reikiintymistä. Suomessa ksylitolia tehdään Suomessa yleensä kaurasta. Ja ksylitoli -kuten ehkä nimestäkin voi päätellä- ei ole suomalainen, vaan saksalainen keksintö. Eli se keksittiin Saksassa 1800-luvulla, jos mä muistan oikein. Mutta sen sijaan tämä ksylitolipurukumi ilmeisesti on keksitty Suomessa ja siitä tulee monille suomalaisille ihan jokapäiväinen tapa jo lapsuudesta asti. Eli se purukumi, purkka, otetaan siis ruuan jälkeen, jolloin suuhun tulee enemmän sylkeä ja se suu raikastuu. Ksylitolia on usein myös suomalaisessa hammastahnassa. Mutta pitää muistaa, että se on kuitenkin koirille vaarallinen. Joten jos olette koiranomistajia, niin pitää olla varovaisia ksylitolipurkan kanssa.

Kolmantena mun listalla on kalastus. Ja tämä on ainoa näistä mun listojen tavoista, jota mä en itse harrasta, koska mä olen nimittäin kasvissyöjä, eli mä en syö myöskään kalaa. Mutta terveellistähän se on. Siis ainakin se kalan syönti, mutta mun mielestä ehkä myös se kalastus. Kalassahan on paljon proteiinia, hyviä rasvoja ja esimerkiksi D-vitamiinia. Ja jos nyt eläimiä syö, niin suomalaisesta järvestä kalastettu kala on varmasti yksi parhaista vaihtoehdoista. Mutta mun mielestä mielenkiintoisempaa on se itse kalastus. Yleensä Suomessa kalastetaan järven tai meren rannalta kesällä ja jään päältä talvella. Sellainen yksinkertaisin mahdollinen kalastusväline on nimeltään "onki" ja sellaisella ongella kalastusta sanotaan "onkimiseksi". Eli se verbi on onkia, eli onkia kalaa. Talvella, eli jään läpi onkimista kutsutaan pilkkimiseksi. Molemmissa kalastusmuodoissa, sekä onkimisessa että pilkkimisessä ollaan pitkiä aikoja paikallaan ja odotetaan sen kalan tulemista. Eli ollaan luonnon keskellä ja rauhoitutaan tekemään, keskitytään tekemään yhtä asiaa pitkiä aikoja. Kuulostaa tosi meditatiiviselta. Ja on ihan varmasti hyväksi terveydelle. Onkimiseen tai pilkkimiseen ei muuten tarvitse lupaa ainakaan suurimmassa osassa Suomen järviä, mutta vähänkin monimutkaisemmilla välineillä kalastamiseen tarvitsee. Eli vähänkin monimutkaisempi kalastusväline tarvitsee luvan.

Neljäntenä mun listalla on kaurapuuro tai kaurapuuron syönti. Kauraa ja kaurapuuroa syödään ainakin Euroopassa muissakin maissa, mutta se on myös tosi yleinen suomalainen tapa. Ja mun mielestä kaurapuuro on myös todella hyvää, mutta tästä voi varmaan olla montaa mieltä. Ainakin se on tosi monipuolinen ruoka: siitä saa makean tai suolaisen ja sen lisään, sen joukkoon voi laittaa melkein mitä haluaa. Jos mukaan laittaa suomalaisia marjoja, niin sittenhän se puuro on ekstraterveellinen. Kaurassa on tietysti paljon kuitua, joka on vatsalle hyväksi. Mutta sen lisäksi kaura vähentää veren kolesterolia ja se tarkoittaa, että se on siis hyvästä sydämelle ja verisuonille. Siinä on myös viljaksi aika paljon proteiinia, mutta jos kaurapuuroa syö aamupalaksi, niin siihen kannattaa marjojen lisäksi laittaa vähän ekstraproteiinia. Mä syön mun kaurapuuron -melkein joka aamu- maapähkinävoilla ja suomalaisilla marjoilla. 

Viidentenä ja viimeisenä mun listalla on työn ja vapaa-ajan terveellinen tasapaino. Ja tämähän on tosi tärkeä asia Suomessa ja muutenkin Pohjoismaissa. Suomessa siis arvostetaan tosi paljon töitä ja työntekoa. Mutta, niin kuin moni on varmasti huomannut, sen lisäksi täällä arvostetaan vapaa-aikaa ja sitä, että töistä päästetään irti kun ollaan vapaalla tai ei olla töissä. Töistä lähdetään yleensä ajoissa ja ei tehdä paljon ylitöitä. No, joku voi sanoa, että kaikkialla maailmassa arvostetaan vapaa-aikaa, mutta samaa mahdollisuutta tehdä vähemmän töitä ei ole kaikkialla. Ja se on varmasti totta. Eikä ole sattumaa, että Suomeen ja muihin Pohjoismaihin on syntynyt niin hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Täällä on jo 1900-luvun alussa taisteltu oikeudesta vapaa-aikaan. Suomessa siis ammattiliitoilla, eli työntekijöiden yhdistyksillä on historiallisesti, pitkän aikaa, ollut paljon valtaa, varsinkin 1900-luvun puolivälistä lähtien. Eli sotien jälkeisestä ajasta lähtien. Ja tämä työntekijöiden valta, eli näiden ammattiliittojen valta, mikä on ehkä se tärkein syy, että Suomessa on nykyään mahdollisuus hyvään työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Mutta mä sanoisin, että se on nykyään myös tapa. Elämässä arvostetaan muitakin asioita kuin töitä ja rahan tekemistä. Ja monesti se tarkoittaa sitä, että töistä lähdetään ajoissa ja rentoudutaan vapaa-ajalla. 

Tämänkertainen jakso oli siis jatko-osa aiemmalle jaksolle, jonka aiheena oli myös terveelliset suomalaiset tavat. Tällä kertaa listalla oli talviliikunta, ksylitolipurukumi, kalastus, kaurapuuron syönti ja työn ja vapaa-ajan terveellinen tasapaino. Kuten mä sanoin jakson alussa, niin mä kuulisin kovin mieluusti, jos te keksitte tähän listaan vielä muita terveellisiä suomalaisia tapoja. Tai jos teidän omassa kulttuurissa on jotain sille kulttuurille tyypillisiä terveellisiä tapoja. Kuten aina, mä otan mieluusti vastaan kommentteja esimerkiksi Spotifyssä ja sen lisäksi sähköpostia. Ja erityinen kiitos niille, jotka on jo lähettäneet viestejä. Se motivoi mua tosi paljon jatkamaan tän podcastin tekoa. Linkki tän jakson käsikirjoitukseen ja mun sähköposti löytyy tän podcast-jakson kuvauksesta. 

Toivottavasti kuuntelu oli tälläkin kerralla kivaa ja hyödyllistä. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti: moi moi!