Jakso 8: Terveellisiä suomalaisia tapoja

Moikka ja tervetuloa Helppoa suomea -podcastin pariin! 

Tää podcast on tarkoitettu suomen kielen opiskelijoille, jotka haluaa kuunnella helposti ymmärrettävää suomea. Eli suomea, jota puhutaan vähän hitaammin ja vähän helpompia sanoja käyttäen. Tämä podcast on kokonaan suomenkielinen. Joten, jos et meinaa ymmärtää ensimmäisellä kerralla ihan kaikkea, niin kuuntele jakso uudestaan vaikka useamman kerran, että ymmärrät joka kerralla vähän enemmän. Sä voit myös lukea tän jakson käsikirjoitusta samaan aikaan kun kuuntelet tätä jaksoa. Tai sitten voit lukea jakson käsikirjoituksen rauhassa myöhemmin.

Mä huomasin, että Spotifyhin oli ilmestynyt myös automaattiteksti, eli tekoälyn kirjoittama versio mun puheesta. Sekin on varmaan aika hyvä, jos ei meinaa ymmärtää mitä mä puhun. Tai jos joku sana jää välistä. Mutta tekoäly tekee vielä aika paljon virheitä, joten olkaa varovaisia. Mun pitää myös mainita, että mun itse kirjoittama käsikirjoitus ei ole aina 100 % sama kuin se mitä mä puhun, koska mä puhun joskus käsikirjoituksen ohi, enkä aina korjaa sitä käsikirjoitusta. Sori siitä.

Tänään mun aiheena on terveelliset suomalaiset tavat. Ja tää on siinä mielessä ehkä vähän hassu aihe, että keskimäärin suomalaiset ei ole kovin terveellisiä. Ainakaan muihin eurooppalaisiin verrattuna. Jos katsotaan esimerkiksi sitä, miten vanhaksi ihmiset keskimäärin elää, niin Suomen keskiarvo on Pohjoismaista alhaisin, matalin. Se on 81.2 vuotta. Se on myös vähän EU:n keskiarvon —joka on 81.5 vuotta— alapuolella. Ja tän takia mun mielestä oli aika hauskaa, että mulle tuli Youtubessa vastaan amerikkalaisen terveysinfluensserin tekemä video. Ja sen videon nimi oli suomeksi suurin piirtein "Suomalaiset ovat kirjaimellisesti maailman terveellisin kansa. Näitä asioita he tekevät päivittäin". Ja siinä videossa oli siis lista erilaisista terveellisistä asioista, joita suomalaiset tekee. Osa hyödyllisiä, osa vähemmän hyödyllisiä asioita.

Mutta vaikka suomalaiset ei ole maailman terveellisin kansa, niin mä ajattelin, että sen videon idea oli aika hyvä. Koska oikeasti on olemassa muutamia suomalaisia tapoja, jotka on oikeasti terveellisiä. Mä siis tein mun oman listan. Näistäkin osa on enemmän hyödyllisiä ja osa vähemmän hyödyllisiä, mutta jokainen varmasti terveellisiä ja varmasti suomalaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.

Ensimmäisenä mun listalla on liikunta. Mutta ei mikä tahansa liikunta, vaan arkiliikunta tai hyötyliikunta. Arkiliikunta on siis -nimensä mukaisesti- arjessa tapahtuvaa liikkumista, mitä tehdään jonkun muun syyn takia kuin liikunnan takia. Eli siis esimerkiksi sitä, kun kävelee tai pyöräilee töihin tai kouluun. Tai esimerkiksi kun käy pyörällä tai kävellen kaupassa. Arkiliikuntaa on myös se, että valitsee portaat, kun vaihtoehtona on hissi. Ja arkiliikunta voi olla tosi terveellistä. Kun esimerkiksi työmatka pyörällä tai kävellen kestää parikymmentä minuuttia, siis kaksikymmentä minuuttia, yhteen suuntaan, ei paljon muuta liikuntaa tarvitse. Suomi ei ehkä ole maailman paras maa arkiliikunnalle, mutta jos otetaan huomioon luminen talvi, luminen kylmä talvi, niin suomalaiset harrastaa arkiliikuntaa aika paljon. Arkiliikunnalla on myös se lisähyöty, ekstrahyöty, että autoista johtuvat terveyshaitat vähenee.

Toisena mun listalla on marjojen syönti. Suomen metsissä kasvaa tietysti monia syömiseen sopivia marjoja, jotka on kaikki todella terveellisiä. Näistä ehkä eniten huomiota on saanut mustikka, mutta myös puolukka ja vadelma eli vattu on tosi hyväksi terveydelle. Mutta tietysti sen lisäksi ne maistuu tosi hyvältä. Ja tietysti ekstrapisteitä suomalaisilta saa, kun kerää ne marjat sieltä metsästä itse. Mikä siis on Suomessa sallittua, jos nyt ei kenenkään toisen ihmisen pihalta kerää. Metsässä kasvavien marjojen lisäksi Suomessa kasvatetaan, siis puutarhoissa kasvaa monia tosi hyviä marjoja. Jos asuu Suomessa tai matkaa Suomeen, niin näitä marjoja -sekä metsämarjoja että puutarhassa kasvatettuja marjoja- saa yleensä loppukesästä esimerkiksi toreilta tai kauppatoreilta. Jos asuu Suomessa, niin marjoja kannattaa syödä joka päivä, koska niissä on paljon kuituja, paljon vitamiineja ja muita terveydelle hyviä aineita.

Sitten tältä listalta pitää varmaan ottaa alta pois se, minkä kaikki jo arvaa. Eli kolmantena on sauna ja avantouinti. Ja kuten mä sanoin jo aiemmassa jaksossa, sekä sauna että avantouinti on terveellisiä erityisesti sydämelle ja verisuonille. Saunahan toimii vähän kuin liikunta. Syke nousee, verenkierto paranee ja ihminen hikoilee. Ja sitten taas saunan jälkeen verenpaine laskee. Ei siis ole varmaan ole niin yllättävää, että sauna on samalla tavalla hyväksi sydämelle ja verisuonille kuin liikunta. Vaikka tietysti lihakset ei tee töitä samalla tavalla kuin jos ihminen liikkuu. Ja saunan lisäksi, samalla tavalla avantouinti on todennäköisesti sydämelle ja verisuonille terveellistä. Eli vaikka siellä avannossa ei oikeasti uisikaan, niin silti se on terveellistä. Avantouinnilla voi olla myös muita hyötyjä esimerkiksi diabeteksen, eli sokeritaudin, estossa, mutta sitä pitää ehkä vielä tieteentekijöiden tutkia lisää.

Neljäntenä listalla on kahvitauko. Ja kahvihan on todennäköisesti terveellistä jo itsessään. Kahvin juonti on tutkimuksissa yhdistetty sydänten ja verisuonten, eli kardiovaskulaari-terveyteen ja sen lisäksi pienempään syöpäriskiin. Ja Suomessahan juodaan todella paljon kahvia. Mutta tällä listalla on nimenomaan kahvitauko, eli tauko töistä, mikä pidetään Suomessa yleensä iltapäivällä. Eli istutaan alas, yleensä pöydän ääreen työkavereiden kanssa. Juodaan kahvia, teetä, tai vaikka vain vettä. Kahvitauko kuuluu Suomessa varmaan suurimmassa osassa ammatteja jo työsopimukseen, siis lounastauon lisäksi. Kahvitauolla vähän rentoudutaan ja vähän jutellaan työkavereiden kanssa. Juodaan se kahvi ja vedetään vähän henkeä. Töissä on varmasti tarpeeksi kiireistä, joten ihan varmasti on terveellistä välillä pitää kahvitauko.

Viidentenä listalla tällä listalla on ruisleipä. Ruisleipä on yleensä just se ruoka, mitä suomalaiset kaikkein eniten kaipaa kun ne on ulkomailla. Suomalaista, sellaista hapanta ruisleipää saa aika harvasta paikasta Suomen ulkopuolelta. Ja sen lisäksi, että ruisleipä on tosi hyvää, niin ruisleipä on myös tosi terveellistä. Ruisleipä on yleensä niin sanottua kokojyväleipää, eli se on tehty kokonaisista jyvistä. Kokonaisista rukiin jyvistä. Ruis siis tosiaan sanana taipuu näin erikoisesti. Ruisjyvässä, eli rukiin jyvässä on tosi paljon kuitua ja muita terveydelle hyödyllisiä aineita. Ruisleipä on myös terveellisempää kuin vehnäleipä, vaikka se vehnäleipä olisi myös tehty kokojyvästä. Ehkä kaikkien vatsalle ruisleipä ei sovi. Mutta jos sopii, niin sellaisia helposti lähestyttäviä, eli aloittelijoille parhaiten sopivia ruisleipiä on sellaiset kaupasta saatavat vehnästä... niin kuin... vehnästä ja rukiista tehdyt leivät. Sitten taas, jos jo tykkää ruisleivästä ja haluaa kaikkein parasta, niin kannattaa kokeilla vanhanaikaista ruisleipää, mitä saa Suomessa esimerkiksi kauppatoreilta ja tosiaan kesältä sitten torikauppiailta.

Kuudentena ja viimeisenä mun listalla on luonnossa liikkuminen. Ja varmasti aika moni tietää, suomalaiset liikkuu tosi paljon luonnossa. Suomalaiset esimerkiksi kävelee tai juoksee tai vaikka hiihtää metsässä. Tai sitten ui järvessä tai meressä. Ja totta kai se liikkuminen on terveellistä, mutta niin on myös se luonnossa oleminen. Eli jo pelkästään metsässä oleminen vähentää stressiä ja verenpainetta. Se myös tutkimusten mukaan vähentää negatiivisia tunteita ja piristää oloa. Eli yhdistämällä liikunnan ja luonnossa olemisen ihminen saa siis molemmat hyödyt. Molemmat on hyvästä terveydelle. Henkilökohtaisesti, mun mielestä, vanhoissa metsissä liikkuminen on kaikkein parasta. Mutta jos lähellä —siellä lähellä, missä sä asut— ei ole metsiä, niin ihan puistoissa oleminen ja liikkuminen on myös terveellistä.

Tänään mun aiheena oli siis terveelliset suomalaiset tavat. Mä luettelin sellaiset asiat kuin arki- tai hyötyliikunnan, marjojen syönnin, saunan ja avantouinnin, kahvitauon, ruisleivän syönnin ja luonnossa liikkumisen. Suomessa on kuitenkin aika paljon muitakin terveellisiä tapoja, joten ehkä mä teen tästä aiheesta vielä toisenkin osan. Kuten aina, mä otan mieluusti vastaan kommentteja esimerkiksi Spotifyssä ja sen lisäksi sähköpostia. Linkki tän jakson käsikirjoitukseen ja mun sähköposti löytyy tän podcast-jakson kuvauksesta.

Toivottavasti kuuntelu oli tälläkin kerralla kivaa ja hyödyllistä. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti: moi moi!