Jakso 24: Rutiini: tärkein asia kielten opiskelussa?
Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea -podcastia! Helppoa suomea on podcast suomen kielen opiskelijoille, jotka haluaa kuunnella jotain mielenkiintoista vähän helpommin ymmärrettävällä suomen kielellä. Tän podcastin aiheita on esimerkiksi suomalainen kulttuuri ja kielten opiskelu. Mun nimi on Aleksi ja mä oon tavallinen suomalainen mies. Mä puhun tässä podcastissa mulle normaalilla puhekielellä. Jos tän podcastin ymmärtäminen on sulle vielä vaikeata, niin sä voit lukea tän jakson käsikirjoitusta, eli tekstiä, samaan aikaan, kun kuuntelet tätä itse jaksoa.
Okei, tervetuloa siis taas uuteen jaksoon. Mun amerikkalainen kaveri kertoi viime viikolla kuuntelevansa tätä podcastia, mikä oli tietysti tosi kiva kuulla. Hän myös sano[i], että jos hän ei ymmärrä jakson otsikkoa, niin hän skippaa sen jakson. Siis jättää sen jakson välistä. Se oli mun mielestä aika hyvä kommentti, koska mä olen aiemmin miettinyt, että pitäisikö mun laittaa näiden jaksojen otsikot, tai nimet, myös englanniksi. Mä siis tein tällä tavalla, kuten varmaan moni jo huomasikin. Nyt kaikkien jaksojen nimet on myös englanniksi. Ja tietysti tulee myös jatkossa olemaan.
Mä myös muistuttaisin, että tän podcastin käsikirjoitus on saatavilla. Jos sitä lukee samaan aikaan kuin kuuntelee, niin on paljon helpompi ymmärtää mitä mä sanon. Ja tietysti mä sanon tän jo tossa podcastin introssa. Mutta jos tän podcastin ymmärtäminen on silti vaikeaa, niin kannattaa ensin kääntää koko teksti ja lukea sitten se käännetty teksti. Eli copy pastella koko teksti vaikka käännösohjelmaan tai tekoälyohjelmaan ja käännös englanniksi. Tai omalle äidinkielelle. Tekoäly tosin tekee vielä jonkin verran virheitä suomen kielen kanssa, kuten myös käännösohjelmat, mutta varmasti siitä saa hyvän käsityksen siitä, mitä se jakso käsittelee ja mistä siinä suurin piirtein puhutaan. Sen voi tietysti myös tehdä sen jälkeen kun on kuunnellut sen jakson ensin. Eli sillä tavalla voi sitten tarkistaa että kuinka paljon mä ymmärsin tästä jaksosta pelkästään kuuntelemalla. Ja sitten kun vielä kerran kuuntelee uudestaan, niin ymmärtää jo tosi paljon enemmän.
Tän jakson pääaiheena mä ajattelin taas puhua vähän kielten opiskelusta. Muutama jakso sitten mä puhuin asioista, jotka mun piti ymmärtää, että vihdoin onnistuin kielten opiskelussa. Kauhean pitkä podcast-jakson nimi. Varsinkin nyt englanninkielisen käännöksen kanssa. Mutta kuitenkin. Mä unohdin siitä jaksosta mun mielestä ehkä kaikkein tärkeimmän asian. Ja se ehkä kaikkein tärkein asia kielten opiskelussa on rutiini. Mä mainitsin siinä jaksossa kyllä, että kieliä oppii sitä paremmin, mitä enemmän niitä opiskelee. Ja se liittyy kyllä rutiineihin. Mutta mä en puhunut siitä, että miten niitä kieliä voi opiskella enemmän. Ja mun mielestä se vastaus on pääosin rutiini. Kieliä opiskelee vaikka joka päivä, jos ne on rutiini.
Mä myös tein aikaisemmin jakson motivaatiosta, missä mä puhuin ulkoisesta motivaatiosta ja sisäisestä motivaatiosta. Ja jos mä muistan oikein, niin sen päätteeksi mä sanoin, että mun mielestä motivaatio ei ole niin tärkeä asia kielten opiskelussa. Että paljon tärkeämpää on rutiini. Ja ehkä ensimmäinen asia mistä mä tänään haluaisin puhua, on tämä, eli siitä, että rutiini on tärkeämpää kuin motivaatio. Se johtuu siitä, että rutiini poistaa sen tarpeen motivaatiolle. Kun joku asia on tapa tai päivittäinen rutiini, niin silloin ei tarvitse joka päivä päättää, että "tänään minä haluan opiskella suomea". Vaan silloin opiskelee suomea, koska niin tekee joka päivä. Tai ainakin melkein joka päivä.
Tai toinen esimerkki. Mä en mieti joka päivä, että olenko mä motivoitunut pesemään mun hampaat. Tai että olenko mä sisäisesti vai ulkoisesti motivoitunut pesemään mun hampaat. Mä olen tietysti hyvin motivoitunut pesemään mun hampaat joka aamu ja joka ilta, mutta mun ei tarvitse miettiä sitä, koska se on mun jokapäiväinen rutiini. Koska se on rutiini, siihen ei tarvitse tahdonvoimaa. Tahdonvoima on siis se asia, mitä tarvitaan, kun pitää valita joku vaikea asia, sen takia, että se vaikea asia on oikein. Eli esimerkiksi on helpompaa olla opiskelematta, mutta jos haluaa opiskella koska se on oikein, tarvitsee tahdonvoimaa. Tahdonvoima vie energiaa ja sen takia sen käyttö usein epäonnistuu. Mutta jos joku asia on rutiini, se tarvitsee tosi vähän tahdonvoimaa.
Mä itse tein kielten opiskelusta rutiinin oikeastaan vähän vahingossa. Mun mielestä kielten opiskelu oli niin kivaa, että mä vaan opiskelin joka päivä. Ja sitä kautta siitä muodostui mulle rutiini. Mutta ainahan rutiinien tekeminen ei ole niin helppoa. Ja mä ajattelin tänään puhua yhdestä tosi suositusta kirjasta, jossa puhutaan tästä rutiinien tekemisestä. Ja se on James Clearin "Atomic habits2. Tai suomeksi sen kirjan nimi on "Pura rutiinit atomeiksi". Eli se on siis itsensä kehittämistä käsittelevä kirja. Se kertoo siitä, että miten voi saavuttaa tavoitteet tekemällä rutiineja. Monet on aika kriittisiä tämmöisiä vähän self-help -tyylisiä kirjoja kohtaan, mutta mä oon silti sitä mieltä, että tässä kirjassa on joitain fiksuja ajatuksia, hyviä ajatuksia, mistä mä ajattelin puhua tässä jaksossa.
Ensimmäinen fiksu ajatus minkä mä löysin tästä kirjasta, liittyy tavoitteisiin. Kielten opiskelijan tavoite on yleensä tulla hyväksi siinä kielessä. Mikä voi tietysti olla aika eri asia eri ihmisille. Mutta esimerkiksi tavoite voi olla osata puhua suomea sujuvasti. Ja usein kun puhutaan jossain asiassa kehittymisestä, niin silloin puhutaan myös tavoitteista. Eli mitä se tarkoittaa että sä kehityt tai tulet hyväksi jossain. Ja usein sanotaan, että pitää olla selkeitä tavoitteita. Että pitää olla tarpeeksi konkreettisia tavoitteita. Että pitää olla lyhyen tähtäimen tavoitteita ja pitkän tähtäimen tavoitteita. Mutta se mun mielestä fiksu idea tässä James Clearin kirjassa on se, että tavoitteet ei ole niin tärkeitä kuin menetelmät. Eli hänen mielestään ei ole niin tärkeää asettaa oikeita tavoitteita. Tärkeää on ne menetelmät, millä pääsee eteenpäin. Eli periaatteessa toisin sanottuna pitää keskittyä siihen miten oppii suomea, eikä siihen, että mikä se tavoite siinä suomen kielen opiskelussa on.
Ja esimerkiksi mulla tosi epäselvät tavoitteet mun opiskelemissa kielissä. Sen sijaan että mä keskittyisin niihin mun tavoitteisiin, mä keskityn siihen, että mä opiskelen kieliä joka päivä. Ja siihen, että mä kuuntelen paljon ja luen niin paljon kuin mä ehdin. Ja että mä opiskelen uusia sanoja muistikorteilla. Mä en oikeastaan edes tiedä, mikä mun tavoitetaso eri kielissä on. Se on varmaan joku ylempi keskitaso. Mutta mä keskityn paljon enemmän siihen miten mä opiskelen, kuin siihen, mihin mä aion päästä.
Toinen fiksu ajatus tässä Atomic habits -kirjassa oli se, että rutiinin kehittäminen pitää aloittaa pienestä. Eli esimerkiksi siitä, että opiskelee suomea tosi vähän, vaikka kaksi minuuttia päivässä. Joka päivä.. Aluksi se on vähintään kaksi minuuttia päivässä. Sitten kun opiskelee joka päivä kaksi minuuttia päivässä, niin voi opetella viisi. Ja sitten kymmenen, kaksikymmentä, vaikka kuusikymmentä minuuttia. Tai niin paljon kuin ehtii tehdä joka päivä, tai ainakin useimpina päivinä. Mutta ensin on tärkeintä tehdä se jokapäiväinen rutiini. Ja se kannattaa aloittaa pienestä.
Samalla tavalla jos vaikka haluaa aloittaa urheilun tai kuntoilun, niin aluksi voi aloittaa sillä, että joka päivä tekee jotain ihan pientä. Jos vaikka esimerkiksi haluaisi aloittaa juoksemisen, niin ensin menisi lyhyelle kävelylenkille joka päivä. Vaikka viisi minuuttia. Sitten menisi viidentoista minuutin kävelylenkille. Sitten menee lenkille, missä kävellään ja vähän hölkätään, eli juostaan tosi hitaasti. Sitten voitais mennä lenkille, missä vähän hölkätään ja vähän kävellään. Ja sitten lenkille, missä hölkätään ja ehkä vähän juostaan välillä kovempaa. Ja niin edespäin. Mutta aloitetaan pienestä.
Kolmas fiksu ajatus tässä kirjassa oli se, että hyvistä rutiineista pitää tehdä helppoja ja huonoista tavoista pitää tehdä vaikeita. Eli esimerkiksi jos haluaa opiskella suomea joka päivä, niin kynnys siihen suomen opiskeluun pitää olla mahdollisimman matala. Ja jos haluaa käyttää mahdollisimman vähän aikaa sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi, niin sen pitää olla mahdollisimman vaikeaa. Jos esimerkiksi haluaa opiskella joka aamu, niin voi vaikka laittaa oppikirjat näkyville, että ne on helppo aloittaa, tai niistä on helppo aloittaa. Ne on helppo avata. Tai esimerkiksi laittaa kuulokkeet näkyville, että muistaa aamulla kuunnella sitä kaikkein parasta suomenkielistä podcastia. Ja sitten taas toisaalta blokkaa sosiaalisen median puhelimelta heti aamusta. Mä itse esimerkiksi kuuntelen mun podcasteja tai äänikirjoja heti ensimmäisellä aamulenkillä koiran kanssa. Niin mä saan kuunneltua heti aamulla jo 20 tai 30 minuuttia mun kieltenopiskelu-podcasteja tai äänikirjoja.
No, tässä kirjassa oli muitakin fiksuja ajatuksia, mutta ehkä viimeinen, jonka mä haluaisin tässä jakaa, on se että aluksi rutiini kannattaa kirjata ylös joka kerta. Eli kirjata ylös vaikka se, että tänään mä opiskelin suomea. Tänään mä tein mun rutiinin. Jos sen rutiinin kirjaa ylös, niin siitä tulee tavoite, että tekee joka päivä opiskelee suomea. Ja ei halua rikkoa sitä kielenopiskeluputkea. Eli kun on opiskelllut joka päivä monta päivää putkeen, niin ei halua, että se putki menee rikki. Suomessa siis sanotaan tällaista yhtenäistä jaksoa jostain syystä putkeksi. Mutta on siis motivoivaa pitää sitä putkea yllä. Ja sitten on helpompaa tehdä siitä suomesta opiskelusta rutiini, mitä myöskään ei halua rikkoa.
No niin. Tänään mä siis puhuin vähän rutiineista, jotka on siis mun mielestä ehkä tärkein asia onnistumiseen kielen opiskelussa tai kielten opiskelussa. Rutiinien avulla kieliä pystyy oppimaan pikku hiljaa. Aina enemmän ja enemmän ja sitä kautta kehittyä aina enemmän ja enemmän. Ehdottomasti kannattaa tehdä suomen opiskelusta rutiini, vaikka se ei olisikaan se rutiini ihan joka päivä. Jos se on useimpina päivinä, niin silti suomessa kehittyy koko ajan. Pikku hiljaa.
Kuten aina mulle voi laittaa kommentteja esimerkiksi Spotifyssä, ja sen lisäksi Castboxissa tai sähköpostitse. Mä otan tosi mieluusti vastaan myös uusien jaksojen aiheita. Linkki tän jakson käsikirjoitukseen ja mun sähköposti löytyy tän podcast-jakson kuvauksesta.
Kiitos kun kuuntelit. Ensi kerralla on taas sitten uusi aihe, joten siihen asti: moi moi!
Kommentit
Lähetä kommentti