Jakso 33: Miksi suomen opiskelu on hyvästä

Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea -podcastia! Helppoa suomea on podcast suomen kielen opiskelijoille, jossa mä puhun esimerkiksi suomalaisesta kulttuurista ja kielten opiskelusta vähän helpommin ymmärrettävällä suomen kielellä. Mun nimi on Aleksi ja mä puhun tässä podcastissa mulle normaalilla puhekielellä. Jos mun puheen ymmärtäminen on sulle vielä vaikeata, niin sä voit myös lukea tän jakson käsikirjoitusta, eli tekstiä, samaan aikaan, kun kuuntelet tätä itse jaksoa. Sun kannattaa yrittää myös kuunnella tää jakso uudestaan, vaikka useammankin kerran. Jos sä haluat tukea tätä podcastia ja motivoida mua jatkossakin tekemään uusia jaksoja, niin tän jakson kuvauksessa on linkki tän podcastin Buy me a coffee -sivustolle. Ja suuret kiitokset taas teille, jotka olette tukeneet tätä podcastia.

No niin, tervetuloa taas uuteen jaksoon. Ja tää on tosiaan ensimmäinen jakso pariin viikkoon. Eli en tosiaan viime viikolla ehtinyt tehdä jaksoa, anteeksi siitä. Meidän koira tuli äkillisesti, eli yhtäkkiä, kipeäksi. Mulla oli siis aika raskas viikonloppu viime viikonloppuna, eikä mulla sitten ollut aikaa tälle podcastille. Mutta nyt on taas koira terve ja mä ehdin taas äänittää uuden jakson.

Viime viikolla satoi myös vihdoin lunta. Mun mielestä heti huomasi sen eron. Eli kun on lunta, ei ole läheskään niin pimeää kuin silloin kun ei ole lunta. Myös meidän koira tykkää tosi paljon lumesta. Se haistelee paljon enemmän ja leikkii paljon lumessa. Tosin, nyt on ollut taas vähän liian lämmintä, joten tää ensilumi suli aika nopeasti pois. Toivottavasti pian tulee siis lisää pakkasta ja lisää lunta.

Viime viikolla oli myös Helsingin sanomissa, elikkä Suomen suurimmassa lehdessä, tämmöinen mielenkiintoinen juttu. Siinä jutussa kirjoitettiin uudesta tutkimuksesta. Ja se on sellainen tutkimus, jonka on relevantti meille kaikille. Eli sellainen tieteellinen tutkimus, joka koskee meitä kieltenopiskelijoita. Se oli iso tutkimus, joka tutki kieltenopiskelun hyötyä. Tai hyötyjä. Se siis tutki sitä, minkälaisia vaikutuksia on meidän terveyteen sillä, että osaa kahta tai useampaa kieltä. Ja tää oli siitä mielenkiintoista myös, että mun on itse asiassa pitänyt jo pitkään tehdä jakso kieltenopiskelun terveysvaikutuksista. Eli siis periaatteessa siitä, että minkä takia suomen opiskelu on terveellistä. Joten tää uusi tutkimus tuli mulle just sopivaan aikaan. Mä siis etsin tän alkuperäisen tutkimuksen ja sitten myös vähän muita tutkimuksia kieltenopiskelun vaikutuksista. 

Ja tietysti suurin osa suomen opiskelijoista ei opiskele suomea sen takia, että se on terveellistä. Suomea ja muita kieliä opiskellaan yleensä sen takia, että halutaan osata sitä kieltä. Eli halutaan vaikka puhua suomalaisten kanssa. Tai halutaan ymmärtää suomea. Tai halutaan itse osata puhua ja kirjoittaa suomea. Ja kaikilla meillä on tietysti omat syyt, että minkä takia me halutaan osata sitä kieltä. Mutta se tarkoittaa, että tällaiset kieltenopiskelun terveysvaikutukset on niin sanottuja sekundaarisia vaikutuksia, eli toissijaisia vaikutuksia. Eli ei siis ensisijaisia, vaan toissijaisia vaikutuksia. Ensisijainen vaikutus on tietysti se, että opitaan se kieli. Ja sitten toissijaiset vaikutukset on kaikenlaista muuta, kuten esimerkiksi niitä vaikutuksia meidän terveyteen.

Ja tää uusi tutkimus tutki siis useamman kuin yhden kielen osaamisen vaikutusta terveyteen. Tai oikeastaan tarkemmin sanottuna terveeseen ikääntymiseen, eli englanniksi healthy aging. Ja erityisesti tässä tutkimuksessa tutkittiin aivojen terveyttä. Tai sitä, kuinka hyvin meidän aivot käsittelee tietoa vanhetessa. Tai hieno sana tähän on kognitio, mikä siis on suomeksi suurin piirtein ihmisen aivojen tietojen- tai informaationkäsittelyä. Siis esimerkiksi sitä, että miten hyvin ymmärtää ja muistaa asioita ja erityisesti uutta tietoa. Mutta siis kuitenkin: jos siis ikääntyy terveesti, niin silloin kognitio toimii hyvin ja on jopa paremmassa kunnossa kuin muilla samalla ikäisillä. Eli on ikäistään paremmassa kunnossa. 

Mä en halua mitenkään tarkkaan selittää tätä tutkimusta, mutta sen tulos oli siis, että ne ihmiset, jotka osaa enemmän kuin yhtä kieltä, ikääntyy terveemmin. Ja sitten myös: jos osasi kahta kieltä äidinkielensä lisäksi, niin oli vielä paremmassa kunnossa. Ja vaikka tää ei ollut mitenkään täydellinen tutkimus, niin se oli mun mielestä aika mielenkiintoinen.

Ja mä sitten tosiaan luin myös muita tutkimuksia ja muita tieteellisiä artikkeleita tästä aiheesta. Siis näistä kieltenopiskelun toissijaisista hyödyistä. Ja mun mielestä näyttää siltä, että kaikkein eniten on tutkittu kieltenopiskelun vaikutusta muistiin ja aivojen terveyteen. Näyttää esimerkiksi siltä, että useita kieliä puhuvilla on vähemmän muistisairauksia, eli esimerkiksi Alzheimerin tautia. Nää muistisairaudet on todella iso ongelma tulevaisuudessa. Ne yleistyy kun ihminen elää vanhaksi. Ja koska ihmiset elää nykyään paljon vanhemmaksi kuin ennen, niin nää muistisairaudet yleistyy nyt tosi nopeasti. Mutta siis kielenopiskelu tai kieltenopiskelu voisi olla yksi sellainen asia, millä sitä muistisairauksien riskiä voisi saada pienemmäksi.

Osittain se ehkä johtuu siitä, että kieltenopiskelu on treeniä. Aivojen treeniä. Eli kun me opiskellaan uutta kieltä, niin meidän aivojen pitää tehdä tosi paljon erilaisia asioita samaan aikaan. Ja tietysti yksi näistä asioista on muistaminen. Eli pitää muistaa uusia sanoja, uutta kielioppia ja esimerkiksi uusia tapoja sanoa asioita. Joissain tutkimuksissa ihmiset, jotka osaa useita kieliä on parempi muistisia ja erityisesti lähimuisti —eli se muisti, mitä käytetään kun yritetään muistaa joku asia lyhyen aikaa— on parempi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että nimenomaan tää muisti treenaantuu kaikkein parhaiten, jos sitä toista kieltä oppii jo lapsena. Tai ainakin iso osa näistä tutkimuksista on tehty lapsilla ja nuorilla. 

Mutta koska varmasti melkein kaikki teistä on aikuisia, niin keskitytään aikuisiin. On toinenkin tapa, millä kieltenopiskelu saattaa vähentää muistisairauksien riskiä. Eli kieltenopiskelu saattaa vaikuttaa muutenkin kognitioon, eli siis siihen, miten meidän aivot käsittelee tietoa. Ja näitä muistisairauksia sanotaan siis myös kognitiivisiksi sairauksiksi, koska ne vaikuttaa myös muihin asioihin, kuin muistiin. Ja mielenkiintoista on, että mitä parempi meidän kognitio on, niin sitä paremmin me vastustetaan näitä kognitiivisia sairauksia. Eli mitä parempi meidän kognitio on, niin sitä vaikeampi on saada muistisairaus. Ja totta kai tästä aivojen paremmasta kognitiosta on hyötyä myös todella monessa muussa asiassa. Sellaisissa asioissa, missä tällaista informaationkäsittelyä tarvitaan. Elikkä vaikka esimerkiksi minkä tahansa muun uuden asian opettelussa. Eli nää paremmat kognitiiviset taidot näyttää siis olevan yksi tärkeä kieltenopiskelun toissijainen hyöty.

Mutta sitten: näitten hyötyjen lisäksi uutta kieltä opetellessa oppii myös yleensä uuden kulttuurin. Eli ilmeisesti yksi tällainen kieltenopiskelun toissijainen hyöty on useamman kulttuurinen tunteminen. Ja ehkä sitten myös sitä kautta oppii myös tuntemaan omaa kulttuuriaan paremmin. Ja myös tätä on tutkittu. Eli näyttää siltä, että uutta kieltä opiskelevat oppii myös ymmärtämään sitä uutta kulttuuria paremmin. Ja koska oppii ymmärtämään sitä uutta kulttuuria, niin on myös empaattisempi niitä ihmisiä kohtaan. Tää kulttuuri on tietysti tärkeä syy, minkä takia mä tässä podcastissa puhun paljon myös Suomen kulttuurista. Ja vaikka mun aiheet on joskus aika kevyitä, niin mä silti uskon, että tän podcastin avulla oppii myös ymmärtämään suomalaisia ainakin vähän paremmin.

No, sitten yksi mielenkiintoinen toissijainen hyöty. Ja se saattaa olla luovuuden kehittyminen. Eli luovuus... Luovuushan on sitä, että ajattelee uudella ja jotenkin erilaisella, mutta silti semmoisella tavalla, joka on hyödyllinen. Ja tätä kautta voi siis myös luoda uusia asioita tai ainakin uusia ideoita. Ja tosiaan: näyttää siltä, että ihmiset, jotka osaa ainakin kahta kieltä, on myös luovempia tai ainakin he ajattelee luovemmin. Ja totta kai uusi kieli pakottaa ajattelemaan vähän eri tavalla. Uudessa kielessä ei voi edes käyttää samoja sanoja kuin omassa äidinkielessään. Mutta näyttää siltä, että tästä luovuuden kehittymisestä ei ehkä ole vielä kovin paljon tutkimuksia. Mutta mun mielestä se oli aika mielenkiintoinen ajatus.

Tänään mä puhuin siis kieltenopiskelun toissijaisista hyödyistä. Toivottavasti tää jakso ei ollut liian vaikea. Näyttää kuitenkin siltä, että suomen opiskelulla on siis paljon hyötyjä. Siis sen lisäksi, että oppii suomea. Mikä on tietysti jo todella hieno juttu. Jos sä ymmärrät tätä podcastia, niin näyttää siltä, että suomi on...sun suomi on jo aika hyvällä tasolla. Eli siitä on varmasti hyötyä sitten myös aivojen terveydelle. Ehkä mä voisin lopuksi kuitenkin sanoa, että mä itse vielä haluaisin nähdä vähän tarkempia tutkimuksia tästä asiasta. Mä haluaisin nähdä sellaisia tutkimuksia, missä on kaksi ryhmää: yksi ryhmä, joka opiskelee vaikka suomea ja sitten toinen ryhmä —kontrolliryhmä— joka ei opiskele mitään kieliä. Ja sitten seurattaisiin näitä kahta ryhmää. Tällä tavalla näkisi siis kaikkein parhaiten, että tuleeko nää hyödyt nimenomaan siitä kielenopiskelusta, vai sitten jostain muusta.

Kuten aina mulle voi laittaa kommentteja esimerkiksi Spotifyssä, ja sen lisäksi Castboxissa tai sähköpostitse. Mä otan tosi mieluusti vastaan niitä uusien jaksojen aiheita. Linkki tän jakson käsikirjoitukseen ja tän podcastin Buy me a coffee -sivulle, sekä mun sähköposti löytyy tän jakson kuvauksesta. 

Kiitos kun kuuntelit. Ensi kerralla on taas uusi, ehkä vähän helpompi aihe. Joten siihen asti: moi moi!