Jakso 39: Tärkeitä suomalaisia keksintöjä

 Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea -podcastia! Helppoa suomea on podcast suomen kielen opiskelijoille, jossa mä puhun vähän helpommalla puhekielellä esimerkiksi Suomen kulttuurista ja kielten opiskelusta. Tän podcastin jokaisesta jaksosta on saatavilla käsikirjoitus, jota voi lukea ilmaiseksi. Sä voit lukea sitä käsikirjoitusta vaikka samaan aikaan kun kuuntelet tätä jaksoa. Jos sä haluat tukea tätä podcastia ja motivoida mua jatkossakin tekemään uusia jaksoja, niin tällä podcastilla on myös Buy me a coffee -sivusto, jossa näin voi tehdä. Linkki sekä tän jakson käsikirjoitukseen että tän podcastin Buy me a coffee -sivustolle löytyy tän jakson kuvauksesta. 

No niin, tervetuloa, tervetuloa. Ensin vähän tähän podcastiin liittyviä asioita. Mä tällä viikolla vähän kokeilin kuunnella tätä podcastia Apple Podcastissa, ja huomasin, että tää Applen transkriptio, eli se automaattisesti luotu teksti, tästä podcastista, on aika hyvä. Tai ainakin se on todella paljon parempi kuin Spotifyssa. Spotifyn automaattitekstissä on tosi paljon virheitä. No, todennäköisesti paras versio pitäisi olla se, jonka mä itse kirjoitan. Se mun itse kirjoittama käsikirjoitus. Mutta sielläkin on joskus virheitä. Jos huomaatte virheitä niissä mun käsikirjoituksissa, niin pliis, laittakaa kommentti esimerkiksi sinne blogspot-sivustolle.  

Mutta mennään taas sitten päivän pääaiheeseen. Tänään mä ajattelin puhua suomalaisista keksinnöistä. Keksintö on siis joku uusi innovaatio. Joku uusi esine tai asia. Eli uusi keksitty asia. Ja kun puhutaan suomalaisista keksinnöistä, niin ehkä monelle suomalaiselle tulee ensiksi mieleen esimerkiksi sauna. Mutta sauna on niin vanha keksintö, että on ilmeisesti tosi vaikea sanoa, että missä se on keksitty. Todennäköisesti saunoja on ollut jo tuhansia vuosia. Ja todennäköisesti myöskään saunaa ei ole keksitty just Suomessa. Mutta toki silloin Suomea ei ole ollut olemassakaan. Ainakaan Suomen valtiota. 

No, toinen asia, mikä ehkä monelle suomalaiselle tulee mieleen, on astiankuivauskaappi. Ja niille teistä, jotka ette tiedä mikä on astiankuivauskaappi, niin se on siis sellainen kaappi, missä voi kuivata astioita. Siis kun pestään astioita käsin, eli tiskataan, eli vaikka pestään vaikka lautasia, niin ne lautaset voi sen pesun jälkeen laittaa suoraan sinne kaappiin. Ja ne kuivaa siellä. Eli se on siis melkein kaikissa suomalaisissa keittiössä suoraan tiskialtaan päällä. Eli suoraan siinä, missä niitä astioita pestään, eli tiskataan. Eli siis astioiden peseminen ja tiskaaminen on siis synonyymeja tai tarkoittaa samaa asiaa. Mutta siis: kun sä oot pessyt ja huuhdellut sen lautasen, niin sen voi siis suoraan laittaa kuivamaan siihen astiankuivauskaappiin. Ja sitten ottaa sieltä, kun sitä seuraavan kerran tarvitsee. Eli jos pesee astioita paljon käsin, niin tää on ihan paras keksintö.  

Monissa maissa astioita kuivataan semmoisissa erillisissä telineissä. Eli siis jossain muualla, kuin tiskialtaan päällä. Ja se on suomalaisille hyvin erikoista. Mutta ilmeisesti myös tämmöisiä astiankuivauskaappeja tai astiankuivaustelineitä, jotka on tiskialtaan päällä on ollut jo ennen tätä suomalaista keksintöä. Mutta Suomessa tosiaan keksittiin se, että se on samalla kaappi ja kuivaa astioita. Tai näin mä ainakin tämän asian olen ymmärtänyt. Mutta täällä niistä tuli todella yleisiä, koska siis tää astiankuivauskaappi näyttää ovet kiinni ihan normaalilta kaapilta. Mutta, erikoista kyllä, muissa maissa näitä näkee tosi harvoin. Eli tää on mun mielestä tosi hyvä keksintö, siis jos pesee astioita paljon käsin, mutta yllättävää kyllä, siitä ei tullut kovin suosittua Suomen ulkopuolella. 

Ja Suomi on tietysti pieni maa, tai oikeastaan: täällä on hyvin vähän ihmisiä. Ja ehkä sen takia täällä ei ole ihan kauheasti tehty tärkeitä keksintöjä. Mutta Suomessa on tietysti tosi paljon teknologista osaamista, eli se tarkoittaa myös, että täällä on tehty paljon teknologian keksintöjä. Ja varsinkin informaatioteknologiaan, eli IT-alaan liittyviä keksintöjä. 

Ja jos tuntee IT-alaa tai yleensäkin tietokoneita, niin jollekin voi tulla mieleen suomalaisista keksinnöistä Linux. Eli Linux on siis tämmöinen tietokoneiden käyttöjärjestelmä, siis englanniksi käyttöjärjestelmä on operating system. Maailman yleisin käyttöjärjestelmä on tietysti Microsoftin tekemä Windows, mutta itse asiassa myös Linux on ollut tosi tärkeä. Vaikka se ei siis ole -ainakaan tietokoneissa- niin yleinen kuin Windows. Mutta Linux on avoin ohjelma, eli se on siis open source -ohjelma. Ja sen takia sitä on sen takia käytetty tosi paljon eri järjestelmien pohjana. Ja ehkä tärkeimpänä niistä Android, mikä on siis puhelimissa käytettävä käyttöjärjestelmä, on kehitetty Linuxin pohjalta. Eli tavallaan tosi moni käyttää Linuxia puhelimellaan, ilman että ne tietää sitä. Ja tosiaan Linux on kehitetty Suomessa ja todennäköisesti on yksi tärkeimmistä suomalaisista keksinnöistä. 

Noh, sitten, numero kaksi. Vai onko se kolmas? Numero kolme. No, kuitenkin. Seuraavana mun listalla on sykemittari. Eli laite, joka mittaa sydämen sykettä. Eli siis mittaa sitä, kuinka monta lyöntiä sydän lyö yhdessä minuutissa. Ja kuten varmasti moni tietää, niin sydämen syke on yleensä levossa 50–70 lyöntiä minuutissa ja sitten taas maksimissaan se voi olla vaikka 200. Eli näitä sykemittareita käytetään siis urheillessa. Eli siis esimerkiksi vaikka juoksija näkee, että mikä sydämen syke on, silloin kun hän treenaa. Eli tää juoksija tietää, että mikä on hänen sydämen maksimisyke ja toisaalta, mikä on leposyke, eli sydämen syke levossa, eli periaatteessa "minimisyke".  

Ja tosiaan tää sykemittari on siis erityisen hyödyllinen niille, jotka haluaa tietää, että mikä heidän syke on urheillessa. Eli urheilua harrastaessa. Ja siitä sykemittarista tietää, että treenaa tarpeeksi kovaa, eli tarpeeksi suurella* intensiteetillä mutta ei liian kovaa. Ja ilmeisesti sykemittari on kehitetty Suomessa jo joskus 70-luvulla. Niitä myös näkee täällä suhteellisen paljon. Eli sykemittari, se Suomessa kehitetty sykemittari, laitetaan siis rinnan ympärille ja se mittaa siitä sykkeen sähkön avulla. Eli aika fiksu keksintö. 

Ja sitten vähän lääketiedettä. Eli seuraava tärkeä keksintö on hormonaalinen kierukka. Ja tää voi olla ehkä monille tuntematon sana, tai ehkä vähän vaikea sana. Mutta kierukka on siis ehkäisyväline, eli siis väline, joka ehkäisee raskauksia. Eli siis nainen ei saa lasta, jos käyttää tätä kierukkaa. Eli siis käyttää ehkäisyvälineenään kierukkaa. Mä luulen, että eri maissa käytetään aika erilaisia ehkäisyvälineitä, mutta tää kierukka on siis sellainen T-kirjaimen muotoinen väline, joka asetetaan kohtuun, naisen kohtuun. Englanniksi kierukan nimi on mun mielestä IUD, eli intrauterine device, eli suomeksi siis kohdunsisäinen väline, koska se siis laitetaan kohtuun. Ja tää on todella hyvä systeemi monelle, jos siis ei halua tulla raskaaksi.  

Ja tosiaan sellainen kierukka, jossa on myös hormoneja, jotka myös estää raskauksia, on siis nimeltään hormonikierukka. Ja se on siis kehitetty Suomessa. Ja tää oli mulle vähän yllättävää, koska mä tiedän aika paljon lääkkeistä, mutta itse asiassa luin vasta ihan muutama kuukausi sitten, että tää hormonikierukka on keksitty Suomessa. Mutta se on tosiaan oikein hyvä ja tärkeä keksintö, koska se on erittäin hyvä ehkäisyväline joillekin naisille. 

Ja tänään mun aiheena oli siis mun mielestä tärkeimmät suomalaiset keksinnöt. Tai ainakin osa niistä. Mä listasin astiakuivauskaapin, Linuxin, sykemittarin ja hormonaalisen kierukan. Ja muitakin hyviä ja tärkeitä keksintöjä varmasti olisi. Näitä olisi esimerkiksi ksylitolipurukumi, josta mä puhuin jossain aiemmassa jaksossa myös. Ja itse asiassa, kun mä luin internetistä mitä muut on mieltä, niin joku oli listannut myös esimerkiksi molotovin coctailin, joka on siis tämmöinen keksintö, jonka suomalaiset sotilaat keksi siis toisen maailmansodan aikaan. Ja tietysti sitten: Suomessa koko ajan tehdään uusia innovaatioita. Eli on kaikki ne uudet innovaatiot, mitä Suomessa tehdään. Mutta aika sitten näyttää, kuinka tärkeitä niistä keksinnöistä tulee lopulta. 

Kuten aina mulle voi laittaa kommentteja esimerkiksi Spotifyssä, Castboxissa, tai sähköpostin avulla. Mä otan tosi mieluusti vastaan myös uusien jaksojen aiheita. Linkki tän jakson käsikirjoitukseen ja podcastin Buy me a coffee -sivustolle, sekä se mun sähköpostiosoite löytyy tän jakson kuvauksesta.  

Kiitos paljon teille, jotka olette laittanut kommentteja tälle podcastille ja tietysti teille, ketkä olette tukeneet tätä podcastia siellä Buy me a coffee -sivustolla. Kiitos kun kuuntelitte. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti: moi moi! 

  

*oikea sana olisi "korkealla”