Jakso 46: Miten päästä keskitasolta?

 

Moikka, ja tervetuloa kuuntelemaan taas Helppoa suomea -podcastia. Tämä on podcast suomen kielen opiskelijoille, jossa mä puhun mulle itselle tyypillisellä puhekielellä, esimerkiksi suomen kulttuurista ja kielten opiskelusta. Jos sun mielestä mun puhetta on vielä vaikeata ymmärtää, niin yritä kuunnella tää jakso uudestaan, vaikka useamman kerran. Saattaa myös auttaa, että luet tämän jakson käsikirjoitusta samaan aikaan, kun kuuntelet tätä itse jaksoa. Sä myös kääntää sen jakson käsikirjoituksen sun omalle kielelle, ennen kuin kuuntelet tämän jakson ja ymmärrät sen takia paljon paremmin. Tätä podcastia voi tukea Buy me a coffee -sivustolla. Kaikki tarvittavat linkit ja mun sähköpostiosoite löytyy tämän jakson kuvauksesta

 No niin, tervetuloa taas uuteen jaksoon, jakso numero 46. Tällä viikolla Suomessa näyttää siltä, että kevät on vihdoin tulossa. Eli näyttää siltä, että talvi on loppumassa. Talvi on väistymässä. Varsinkin Etelä-Suomessa näyttää jo siltä, että ollaan enimmäkseen plussakeleissä. Eli ei miinuskeleissä, ei pakkasella, vaan enimmäkseen lämpötilamittari näyttää plussaa. Eli on niin sanotut suojakelit tai suojasää. No, tämä oli aika erikoinen talvi, jos se nyt tähän päättyy. Ensiksi näytti siltä, että ei tule talvea ollenkaan. Eli marras- ja joulukuu oli tosi lämpimiä ja lunta oli tosi vähän. Ja sitten taas tammi- ja helmikuu oli tosi kylmiä, vaikkakin vielä aika vähälumisia. No, tämmöisiäkin talvia ilmeisesti on. Näyttää siltä, että varsinkin ilmastonmuutos tekee Suomeen hyvin erikoisia säitä.

Ja tänään mä ajattelin puhua taas vähän kielten opiskelusta. Ja tänään mun aiheena olisi mulle itsellekin mielenkiintoinen aihe. Eli se, että miten päästä keskitasolta. Eli miten vihdoinkin tulla edistyneeksi opiskelijaksi tai edistyneeksi kielenkäyttäjäksi. Eli, jos mietitään tätä eurooppalaista järjestelmää, niin siinä on kolme kirjainta. Eli A, B ja C, jossa on siis kuusi askelta yhteensä. Eli A1, A2, B1, B2 ja C1 ja C2. Siinä periaatteessa keskitaso on siis B1, B2, mutta B-tason opiskelijat on itse asiassa jo aika itsenäisiä kielenkäyttäjiä. Eli B2-tason opiskelija on jo aika edistynyt opiskelija mun mielestä.

Ja jos ajatellaan, että keskitaso on sitä, että sä pystyt käyttämään sitä kieltä jonkin verran itsenäisesti, mutta et kuitenkaan pysty puhumaan vielä vaikeista asioista, niin silloin se keskitaso kestää aika pitkään. Eli periaatteessa A2.2 tasolta aina sinne B2.2 tasolle asti.

Ja sen takia jotkut kielenopiskelijat puhuu tämmöisestä keskitason tasanteesta. Intermediate plateau. Eli kun aloittaa kielen opiskelun, niin siinä edistyy tosi nopeasti, mutta sitten kun pääsee keskitasolle, niin se kehittyminen hidastuu. Ja vaikka koko ajan kehittyisi, niin silti se kehitys on niin hidasta, että tuntuu siltä, että on tasanteella. Eli edisty, vaikka oikeasti edistyisikin.

Mutta sitten on sellaisia opiskelijoita, jotka jumittuu —pysähtyy— sinne keskitasolle. Eli esimerkiksi B1-tasolle. Heistä ei koskaan oikein tunnu tulevan semmoisia edistyneitä kielenkäyttäjiä. Se on tosi harmi, koska kun pääsee sinne B2-tasolle, B2.2-, ja varsinkin C-tasoille, niin sitä kieltä pystyy käyttämään jo todella tehokkaasti ja kaikissa niissä tilanteissa, missä haluaa. Ja toisaalta sitten myös ymmärtää sitä kieltä tosi laajasti. Eli pystyy lukemaan melkein mitä tahansa haluaa. Eli pystyy lukemaan kirjoja, lukemaan uutisia ja myös tuottamaan itse sitä kieltä. Elikkä puhumaan ja kirjoittamaan, vaikka ei täysin virheettömästi —vaikka ei täysin täydellisesti— niin kuitenkin sillä tavalla, että kaikki suomalaiset ymmärtää.

Eli tänään mä ajattelin puhua semmoisista asioista, mitkä mun mielestä mulla itsellä on vaikuttanut eniten siihen, että mä oon edistynyt taitavaksi kielenkäyttäjäksi esimerkiksi englannissa ja jossain määrin myös sitten norjassa ja espanjassa. Eli semmoisia asioita, mitä mä itse oon tehnyt, missä musta on tullut, jos ei nyt täysin C2-tason opiskelijaa tai C1-tason opiskelijaa, niin ainakin B2-tason opiskelija.

Ja ensimmäinen asia, mikä mun mielestä kannattaa kysyä itseltä, on se, että opiskeletko tarpeeksi tai ootko tarpeeksi yhteydessä suomen kieleen? Eli kuuletko suomea joka päivä? Luetko suomea joka päivä? Tai ootko jotenkin muuten suomen kieleen yhteydessä? Eli tää on mun mielestä tärkeätä sen takia, että pitää miettiä, että mikä se oman opiskelun taso oikeasti on. Pitää olla rehellinen itselleen, että onko tää semmonen opiskelun määrä, millä pystyy kehittymään siinä kielessä edistyneeksi opiskelijaksi tai edistyneeksi kielenkäyttäjäksi. Eli suomessa ei pääse edistyneeksi kielenkäyttäjäksi, jos ei opiskele paljon, mieluusti joka päivä ja varmasti ja monia kuukausia, jos ei jopa vuosia. Ja se ei tietysti ole helppoa siinä mielessä, että siinä menee pitkään ja se vaatii aikaa. Mutta jos oikeasti haluaa edistyneeksi opiskelijaksi, niin silloin pitää olla rehellinen itselleen, että nyt mä opiskelen liian vähän.

Mutta sitten taas, jos on tarpeeksi suomen kieleen yhteydessä. Eli jos opiskelee tai kuuntelee suomea joka päivä tai melkein joka päivä. Tai lukee suomea joka päivä tai melkein joka päivä ja ehkä opiskelee jotenkin muutenkin, niin silloin pitää vaan luottaa siihen, että kun aikaa kuluu tarpeeksi, niin musta tulee parempi tässä kielessä. Eli on myös tärkeätä ymmärtää, että siinä menee pitkään, varsinkin jos sun äidinkieli ei ole esimerkiksi viro, joka on siis niin lähellä suomen kieltä, että sä opit suomen paljon nopeammin.

Ja silloin voi olla hyvä miettiä vähän taaksepäin. Esimerkiksi miettiä, että mikä mun suomen kielen taso oli vuosi sitten. Ja jos se vastaus on, että ”Mä oon kehittynyt tosi paljon. Vuosi sitten mun suomen kielen taso oli paljon huonompi”. Tai edes, että ”Vuosi sitten mun suomen kielen taso oli huonompi, jonkin verran huonompi”. Niin se tarkoittaa, että sä oot kehittynyt. Eli sä oot menossa eteenpäin. Se on mun mielestä tärkeää myös ymmärtää.

Eli tavallaan siihen prosessiin pitää luottaa. Pitää luottaa siihen, että kun kuuntelee tarpeeksi suomea ja lukee tarpeeksi suomea tai jotenkin muuten opiskelee suomea, niin kyllä siinä kehittyy. Se vaan vie aika.

No sitten mun seuraava vinkki on se, että sun opiskelumateriaalin pitäisi asteittain tulla vaikeammaksi. Eli pitäisi progressiivisesti vaikeutua sitä mukaan, kun sä kehityt suomen kielessä. Elikkä jos sä oot jo B1-tasolla, niin silloin sun ei kannata enää lukea semmoista materiaalia, jota ymmärtää ne, jotka on A2-tasolla. Noin esimerkiksi. Tai jos sä oot B2-tasolla, niin sun pitäisi pikkuhiljaa ehkä ymmärtää vaikka suomalaisille tarkoitettua podcasteja tai äänikirjoja.

Eli on tärkeätä, että haastaa itseään. Eli tee myös vähän vaikeampia materiaaleja. Ja se ei tietysti tarkoita sitä, että koko ajan pitäisi kuunnella tosi vaikeita podcasteja jostain ydinfysiikasta. Vaan se tarkoittaa sitä, että pitäisi miettiä, että onko tää materiaali tarpeeksi vaikeata mulle. Opinko mä tästä jotain. Eli voi esimerkiksi joka viikko kuunnella Helppoa suomea -podcastia, mutta sen lisäksi voi olla hyödyllistä, että kuuntelee sitten myös jotain, mikä on vähän vaikeampaa.

Tai jos vaikka joka päivä lukee selkouutisten uutiset, mutta ymmärtää jo kaikki sanat, ja ne lauseetkin on aika helppoja, niin pitää miettiä, että ”Pitäisiköhän mulla lukee ihan normaaleja uutisia?” Eli tavallaan mun mielestä on järkevää poistua mukavuusalueelta. Eli se opiskelu ei ole aina niin helppoa, vaan sen pitää olla myös haastavaa. No, opiskelun pitää olla kivaa, ainakin yleensä, mutta sen ei tarvitse olla sitä aina. Elikkä joskus on tärkeää, että myös haastaa itseään, jotta tulee koko ajan paremmaksi.

Ja ehkä vähän tähän pointtiin liittyen mun mielestä kannattaa etsiä natiiviohjelmia, eli suomalaisille tarkoitettuja podcasteja, TV-ohjelmia, äänikirjoja ja niin edelleen. Ja tietysti uutisia, kirjoja, mitä sitten haluaakaan lukea. Tai että yrittää puhua suomea työkavereiden kanssa joka päivä. Eli yrittää etsiä myös niitä vähän vaikeampia materiaaleja aktiivisesti.

Ja esimerkiksi suomalaisille tarkoitettu podcastit voi olla tosi vaikeita, mutta niissä on eroja. Eli jotkut podcastit —noin esimerkiksi— on vaikeimpia kuin toiset. Eli yleensä esimerkiksi sellainen podcast, jossa on vain yksi puhuja, on helpompi kuin semmoiset, missä on kaksi tai jopa useampia puhuja. Eli kannattaa etsiä semmoisia aiheita, mistä itse on kiinnostunut ja joita ehkä jopa ymmärtää.

Ja ehkä tämän vastakohtana on se, että kannattaa myös löytää tarpeeksi helppoja materiaaleja. Eli sen materiaalin, mitä kuuntelee tai lukee, pitäisi olla tarpeeksi helppoa ja tarpeeksi vaikeata. Eli just sopivaa. Ja se tarkoittaa sitä, että jos ei ymmärrä jotain äänikirjaa, tv-sarjaa tai podcastia, tai ymmärtää siitä vaikka 50 prosenttia, niin se on aika vähän. Eli voi olla joskus järkevämpää, että kuuntelee opiskelijoille tarkoitettuja podcasteja paljon enemmän, jotta sitten jatkossa voi kuunnella niitä vähän vaikeampia podcasteja.

Ja sitten viimeisenä asiana mä haluaisin mainita sen, että joskus voi olla tarpeen opiskella enemmän. Eli jos opiskelee joka päivä, mutta opiskelee vaikka vain 15 minuuttia, puoli tuntia päivässä, niin on vain tosiasia, että jos opiskelisi tunnin tai kaksi tuntia, niin kehittyisi paljon nopeammin. Ja voi olla, että se 15 minuuttia päivässä ei riitä siihen, että pääsee edistyneeksi opiskelijaksi. Eli suomea vaan pitää opiskella paljon enemmän, jotta siinä pääsee edistymään vihdoin kehittyneeksi kielenkäyttäjäksi.

Eli tänään mä puhuin siitä, että miten päästä keskitasolta eteenpäin. Ja ehkä näistä vinkeistä tärkein on se, että on rehellinen itselleen siitä, että opiskeleeko tarpeeksi. Ja sitten taas luottaa siihen prosessiin, jos opiskelee jo tarpeeksi. Eli kielenopiskelu vie aikaa ja se pitää hyväksyä. Jos motivaatio meinaa loppua, niin kannattaa yrittää tehdä siitä opiskelusta hauskaa. Eli kielenopiskelun ei tarvitse aina olla kivaa, mutta sen kannattaa olla kivaa yleensä.

Kuten aina, mä otan vastaan mieluusti teidän palautetta, eli viestejä, erilaisia kysymyksiä ja kehitysehdotuksia. Ja tietysti uusien jaksojen aiheita. Linkki tämän jakson käsikirjoitukseen sekä tämän podcastin Buy me coffee -sivustolle ja mun sähköposti löytyy tämän jakson kuvauksesta.

Kiitos kun kuuntelit. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti: moi moi!