Jakso 61: Mitä on hyvä materiaali suomen opiskeluun?

 Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea -podcastia. Helppoa suomea on puhekielinen podcast, joka auttaa opiskelemaan suomea ilman varsinaista opiskelua. Tässä podcastissa ei siis puhuta suomen kieliopista tai opeteta taivuttamaan sanoja oikein. Mun aiheena on yleensä Suomen kulttuuri tai kielten opiskelu. Jos sä tykkää tästä podcastista, niin pieniä lahjoituksia voi jättää Buy me a coffee -sivustolla. Linkki sinne ja jokaisen jakson ilmaisiin käsikirjoituksiin löytyy tämän jakson kuvaustekstistä.

Jes, jes. Tervetuloa taas uuteen jaksoon. Tuossa intropuheessa mä taas dissaan —elikkä haukun— kieliopin opiskelemista tai varsinaista opiskelua. Mutta ehkä mun pitää sen verran sanoa —tai selventää— että en mä kuitenkaan sitä varsinaista opiskelua mitenkään vihaa. Tai mun mielestä se ei ole mitenkään huono idea. Ehkä kuitenkin meidän koulujärjestelmässä painotetaan liikaa kielioppia. Ja toisaalta tosiaan, niin kuin mä oon monta kertaa sanonut, niin opiskeluun pitää olla myös kivaa. Eli tällä podcastien kuuntelulla saa mun mielestä hyvin semmoisen mukavan tasapainon opiskeluun. Että se on joskus jotain muutakin kivaa kuin pelkkää pänttäämistä. Eli semmoista tiukkaa opiskelua, intensiivistä opiskelua. Pänttääminen on englanniksi kai cramming. To cram. Joo, elikkä kielioppia voi päntätä, mutta kannattaa monesti tehdä jotain muutakin.

Tällä viikolla on juhannus. Tai perjantaina oli juhannusaatto. Kaikilla oli mukava juhannusaatto. Mä oon viettänyt sen mökillä ja rauhassa saunoen tietysti. Mun mielestä juhannus on yksi kivoimmista suomalaista tämmöistä juhlista. Se on niin suomalainen juhla kuin ikinä voi olla. Ihmiset lähtee pois kaupungista, yleensä maaseudulle. Tai jos heillä on mökki, niin mökille. Ja viettää aikaa kavereiden kanssa suomalaisen luonnon keskellä. Ja saunoo paljon. No, monesti myös juo alkoholia paljon. Mutta kuitenkin tarkoitus on rauhoittua ja rentoutua suomalaisessa luonnossa ja pitää kivaa siellä. Mulle oikein sopiva juhlapyhä siis.

Mutta tänään mä tosiaan ajattelin puhua vähän taas tästä helposti ymmärrettävästä materiaalista, elikkä siitä Comprehensible Input -materiaalista, CI-materiaalista. Koska musta tuntuu, että vaikka mä oon puhunut siitä ja tietysti suomeksi sanon, että se on jotain helposti ymmärrettävää, niin mä en siltikään oo ehkä tehnyt itseäni ihan selväksi siinä. Että mitä se materiaali oikeastaan on. Muuta kuin tietysti tämä podcast.

Ja sitten on myös se asia, että sen materiaalin kannattaa olla muutakin kuin pelkästään helposti ymmärrettävää tai ymmärrettävissä olevaa, niin kuin se comprehensible ehkä kaikkein parhaiten suomeksi kääntyisi. Elikkä sinulle ymmärrettävissä olevaa materiaalia. Jotain mitä sinä ymmärrät. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa, että ymmärtää jotain? Mikä on se taso, millä pitäisi sitä materiaalia ymmärtää? Ja sitten: mitkä on ne muut asiat, mitkä tämmöiseen hyvään materiaaliin liittyy. Eli mitä kannattaa huomioida siinä, jos haluaa käyttää tätä CI-menetelmää opiskeluun. Tai opiskelunsa tukena, jos ei sitten niin kuin pääasiallisena menetelmänä — niin kuin minä teen.

Ja tosiaan tämän ymmärrettävissä olevan comprehensible-adjektiivin lisäksi tähän materiaaliin liitetään kaksi muutakin adjektiivia aika usein, ja mä ajattelin puhua myös niistä tämän päivän jaksossa.

Mutta tosiaan ensimmäisenä mä ajattelin puhua tästä ”ymmärrettävissä oleva” -käsitteestä. Eli siitä, mitä se tarkoittaa, että sen materiaalin pitäisi olla ymmärrettävissä. Tai miten minä sen käsitän.

Tosiaan, ymmärtämisen tasojahan voi olla tosi paljon erilaisia. Eli niin kuin aina siitä, että ei ymmärrä yhtään mitään — aina sinne, että ymmärtää täysin, sata prosenttia. No, se kyllä tuntuu, että mä en ymmärrä suomeakaan täysin sataprosenttisesti, mutta ei puhuta siitä nyt. Mutta näitä prosentteja joskus käytetään ehkä vähän turhankin vapaasti kuvaamaan sitä ymmärryksen tasoa. Eli joku voi vaikka sanoa, että ne ymmärtää 90 prosenttia tästä podcastista. Ja mä en aina ihan tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Onko se sitä, että ymmärtää siis 9/10 sanasta? Elikkä melkein jokaisessa lauseessa on joku sana, mitä ei ymmärrä? No, mites ne kaikki muut asiat, mitä se kieli ilmentää? Mites kielioppi, ymmärrätkö sä 90 % prosenttia myös siitä kieliopista? Tai äänenpainoista tai kielikuvista, tai mitä kaikkea siihen voikaan liittyä.

Eli näitä prosentteja on ehkä järkevää käyttää vaan, jossain tutkimuksissa, missä puhutaan nimenomaan lukemisesta. Eli joissain tutkimuksissa on tosiaan löydetty, että jos lapset lukee semmoista tekstiä, mistä he ymmärtää 95–98 prosenttia sanoista, niin se on ideaalia. Se on kaikkein paras taso sille näiden lasten ymmärtämisen ja kielen kehittymisen kannalta. Eli tosi paljon siis ymmärtävät.

Eli tosiaan 95 prosenttia vastaisi siis sitä, että joka kahdeskymmenes sana olisi semmoinen, mitä ei ymmärrä. Eli aika paljon sinänsä. Aika helppoa tekstiä heille. Ja silloin tosiaan he oppivat sen viimeisen 5 prosenttia sitten siitä muusta kontekstista. No mutta. jos ei puhuta lapsista ja jos ei puhuta lukemisesta, niin mä oon aina käsittänyt tän comprehensible —ymmärrettävässä oleva— termin sillä tavalla, että pysyy mukana. Pysyy kärryillä, niin kuin Suomessa sanotaan. En tiedä, minkälaiset kärryt ne on, mutta kuitenkin.

Eli se ymmärryksen taso on semmoinen, että sitä on miellyttävä kuunnella, koska sä ymmärrät sen verran, että sä ymmärrät, mistä on kyse.

Sä pysyt siinä asiassa mukana. Ja se on aika laaja skaala. Eli voi olla tosiaan, että melkein ymmärtää kaiken. [Tai] taas sitten alapuolella on jopa semmoinen, että just ja just pinnistelen ymmärtää, että mistä on kyse. Mutta kaikki se mun mielestä on hyödyllistä kuuntelemista tai yleensäkin ymmärrettävää materiaalia.

Ja monet kielenopiskelijat kuuntelee myös semmoista, mitä he ei ymmärrä. Ja no, jos siitä tykkää, niin miksi ei? Saa kuunnella semmoista suomea, mitä ei ymmärrä. En tiedä, kuinka paljon siitä on hyötyä. Ja se ei periaatteessa kuulu tähän menetelmään. Eli se ei ole silloin ymmärrettävissä olevaa materiaalia. Mutta tosiaan semmoinen täydellinen tapaus, ideaali tapaus olisi se, että se on tarpeeksi vaikeata, mutta ei liian vaikeata.

Mun oma kokemus on, että kuunnellessa se ymmärryksen taso voi olla helposti alhaisempi kuin esimerkiksi lukiessa. Eli lukiessa mua ärsyttää, jos mä en ymmärrä jotain. Se ärsyttää mua paljon enemmän. Eli kuunnellessa me ollaan luonnostaan semmoisia, että me osataan jättää pois ne sanat, mitä me ei joko kuulla tai sitten ymmärretä. Eli me luonnostaan poimitaan sieltä ne tärkeät asiat, ne mitä me ymmärretään, jotta me sitten niin kuin ymmärretään, [että] mistä siinä asiassa on kyse.

Ja ymmärrettävyyttä jonkun materiaalin tai vaikka podcastin ymmärrettävyyttä voi totta kaii helpottaa. jos mä sun mielestä puhun liian nopeasti, niin tätä podcastia voi hidastaa. Ja tietysti, niin kuin mä oon monta kertaa sanonut aikaisemmin, niin lukemalla tekstiä samaan aikaan voi myös ymmärtää tätä helpommin.

Mikä on siis tietysti suurin syy siihen, minkä takia mä julkaisen tän jakson käsikirjoituksen aina samaan aikaan, kun mä julkaisen itse jakson.

Ja totta kai sen tekstin voi aina kääntää ensin ja sitten kuunnella suomeksi tämän jakson, jolloinka sitten varmasti tietää, mistä on kyse ennen kuin kuuntelee. Ja tietysti kuuntelemalla uudestaan ja uudestaan niin pystyy parantamaan sitä oman ymmärryksen tasoa. Siinä sitten joka kerralla oppii vähän lisää.

Mutta mun pointti tästä ymmärrettävissä olevasta materiaalista on siis se, että se voi olla aika laaja skaala erilaisia asioita. Eli se voi olla jotain tosi vaikeasti ymmärrettävää —jota voi sitten helpottaa esimerkiksi lukemalla tai kuuntelemalla uudestaan— tai sitten se voi olla jotain aika helppoa ja sittenkin —siltikin— oppii aina jotain uutta.

No sitten. Toinen adjektiivi mikä usein tätä materiaalia kuvaa on compelling, eli vetävä. Tai ainakin niin mä sen kääntäisin. Joku, mikä sua kiinnostaa. Ja tää on ehkä vähän vaikea. Tietysti mä yritän tehdä aika vaihtelevia jaksoja, missä on erilaisia aiheita, mitkä toivottavasti on mahdollisimman monelle mielenkiintoisia. Mahdollisimman monelle kiinnostavia.

Mutta mä ymmärrän, että kielten opiskelijoiden podcastit ei ole aina se kaikkein mielenkiintoisin asia. Ja sen takia mun mielestä ainakin teidän keskitason opiskelijoiden kannattaa tavoitella sitä tilannetta, että voi kuunnella tai lukea sitä, mistä oikeasti kaikkein eniten on itse kiinnostunut.

Eli jos on kiinnostunut urheilusta, niin jotain urheiluun liittyviä podcasteja tai videoita. Tai historiaa tai matematiikkaa tai ruuanlaittoa. Ihan mitä vaan, mistä itse on kiinnostunut. Jos on jostain kiinnostunut ja sitä haluaa ymmärtää, niin se on mun mielestä kaikkein paras tapa oikeasti parantaa sitä omaa kielen opiskelua, kielen ymmärtämistä.

Eli kaikkein paras tilanne on semmoinen, että sä et edes kuuntele sitä —tai katso sitä— materiaalia sen takia, että sä haluat oppia sitä kieltä, vaan sen takia, että se on sua niin kiinnostava aihe.

No, sitä mä ehkä vielä haluaisin sanoa sen, että vaikka mä käytän sanaa materiaali, niin tää ymmärrettävissä oleva asia voi tietysti olla ihan mitä vaan. Ihan mitä vaan, mikä on suomeksi. Eli se voi olla vaikka sun suomalainen kaveri —suomalaisen kaverin puhe— tai sun kielenvaihtokaverin puhe. Tai ihan vaan arkipäiväiset asiat, jos sä asut Suomessa. Mikä tahansa, mikä on suomeksi ja on sulle ymmärrettävissä, on siis ymmärrettävissä olevaa materiaalia. Ja aika monelle ihmiselle oman kaverin puhe tai vaikka se kielenvaihtokaverin puhe on paljon mielenkiintoisempaa, kuin joku random suomalaisen tyypin pitämä podcast.

Ja sitten kolmas ja viimeinen adjektiivi, mikä tähän materiaaliin yleensä liitetään, on massive, massiivinen tai valtava. Eli se tarkoittaa sitä, että sitä materiaalia kannattaa kuunnella ja lukea paljon, todella paljon. Ja yleensä pitkän aikaa, eli useita kuukausia tai vuosia. Ja tämä voi tietysti olla Suomessa hankalaa, jos sille omalle tasolle ei osu mitään sopivaa. Eli silloin joutuu kuuntelemaan asioita uudestaan, tai lukemaan asioita uudestaan. Tai olemaan jotenkin luova siinä, että löytää jotain semmoista materiaalia, mikä on itselle ymmärrettävissä.

Mulle itselle äänikirjat on erityisen hyviä tähän ihan vaan määrän lisäämiseen. Mä esimerkiksi opiskelin puoli viikkoa norjaa, ennen kuin mä kävin Norjassa viime viikolla, ja kuuntelin muutaman päivän sisällä kaksi äänikirjaa. Eli aika monta tuntia päivässä sitä norjan kuuntelemista. Ja ei ollut muuten mun norja yhtään ruosteessa, kun pääsin taas juttelemaan mun kavereille.

Eli tänään mä puhuin taas vähän lisää siitä, mitä se ymmärrettävissä oleva materiaali mun mielestä on, kun se auttaa opiskelua kaikkein parhaiten. Eli mä sanoin, että se voi olla aika laaja skaala erilaisia asioita aina näistä opiskelijoille tarkoitetuista podcasteista ihan oman kaverin puheeseen. Ja toivottavasti se on jotain, mitä oikeasti haluaa ymmärtää ja semmoista, mitä riittää, mitä on paljon.

No, ikävä kyllä suomen opiskelijoille ei ehkä ole ihan kauhean paljon helposti ymmärrettävissä olevaa materiaalia, mutta kuitenkin niitä on enemmän kuin aikaisemmin. Ja mä sen takia oon nyt lisännyt linkkejä muihin tämmöisiin opiskelijoille tarkoitettuihin podcasteihin ja YouTube-kanaviin. Mä lisäsin ne linkit tänne Blogspot-sivulle, missä mä julkaisen nämä jokaisen jakson käsikirjoitukset.

Eli jos te ootte yrittänyt etsiä jotain muuta materiaalia tämän podcastin lisäksi, niin käykää tsekkaamassa tää linkkilista. Ne on kaikki siis ilmaiseksi saatavissa olevia podcasteja ja YouTube-kanavia, jotka tekee vähän samantyyppistä, tämmöistä ei kielioppiin, ei[kä] perinteiseen opiskeluun perustuvaa materiaalia. Ja jos teillä on jotain muita ehdotuksia tähän listaan, niin kommentoikaa ihmeessä.

Mulle saa tietysti laittaa viestejä ihan vaikka ei olisikaan tämmöisiä ehdotuksia. Aina on niin kiva saada teiltä viestejä.

Kiitos kun kuuntelit tällä viikolla. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti. Moi moi!