Jakso 62: Miksi Suomessa on niin paljon järviä?

 Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea -podcastia. Helppoa suomea on puhekielinen podcast, joka auttaa opiskelemaan suomea ilman varsinaista opiskelua. Tässä podcastissa ei siis puhuta suomen kieliopista tai opeteta taivuttamaan sanoja oikein. Mun aiheena on yleensä Suomen kulttuuri ja kielten opiskelu. Jos sä tykkäät tästä podcastista, niin pieniä lahjoituksia voi jättää Buy me a coffee -sivustolla. Linkki sinne ja tämän jakson ilmaiseen käsikirjoitukseen löytyy tämän jakson kuvaustekstistä.

Ja kiitos teille, jotka ootte siis jättänyt näitä lahjoituksia. Ja kiitos myös kaikille, jotka ootte lähettänyt viestejä tai palautetta tästä podcastista. Se on mun mielestä aina hirveän kivaa.

Joitain viikkoja sitten mä sain viestin Uudesta-Seelannista. Joku ehkä muistaa ihan vuoden lopussa —viime vuoden lopussa— kun mä kerroin, että ketkä tätä podcastia yleensä kuuntelee. Ja mä sanoin, että yllättävän moni kuuntelija on Uudesta-Seelannista. Ja edelleen aika moni tämän podcastin kuuntelijoista —ainakin Spotifyn tilastojen mukaan— on Uudesta-Seelannista. Ja mä tosiaan sain viestin yhdeltä tämmöiseltä uusiseelantilaiselta kuuntelijalta, minkä oli mun mielestä hirveän hienoa.

Hän oli siis maahanmuuttajan lapsi. Elikkä hänen äitinsä oli suomalainen. Joten hän puhuu suomea perintökielenä. Eli hän oli saanut suomen kielen perintönä. Eli englanniksi käytetään kai termiä heritage speaker [tai heritage language], joka on sitten suomennettu perintökieleksi. Ja tämmöiset perintökielen puhujat saattaa osata suomea jonkin verran, tai sitten vähän huonommin. Ja tämä on tietysti aika yleistä maahanmuuttajien lapsilla, ja sitten varsinkin heidän lapsillaan.

Ja tämä ihminen toivoi, että mä tekisin jakson ulkosuomalaisista ja Suomesta muualle muuttaneista. Ulkosuomalaiset on siis ulkomailla asuvia suomalaisia. Mutta tietysti sitten jossain vaiheessa ihmisistä tulee ehkä enemmän sen muun maan asukkeja* —tai kansalaisia— kuin mitä Suomen asukkeja.

No, tämänkin ihmisen äiti oli rakentanut Uuteen-Seelantiin saunan, jotenka ehkä hän sitten piti itseään hyvin suomalaisena.

Tän viikon pääaiheena mä ajattelin puhua vähän suomalaisista järvistä ja suomalaisten järvien synnystä, eli niiden historiasta. Ja Suomessahan on tietysti valtavasti järviä. Todella, todella paljon järviä. Ja Suomea sanotaan joskus tuhansien järvien maaksi, mikä itse asiassa on vähän aliarviointia. Nimittäin on melkein 200 000 järveä. No, vähän ilmeisesti laskutavasta riippuen. Eli Suomessa on melkein 190 000 järveä.

Tietysti sen lisäksi vielä Itämeri, eli se meri, mikä on Helsingin edustalla esimerkiksi. Jota paradoksaalisesti —vähän erikoisesti— sanotaan Itämereksi. Eli se on käännetty varmaankin ruotsin kielestä. Vaikka se on siis meillä lännessä.

Ja sen ja järvien lisäksi täällä on esimerkiksi lampia, jotka on siis pienempiä tämmöisiä vesistöjä. Ja joskus on vaikeata sanoa, että mikä on järvi ja mikä on lampi. Joskus esimerkiksi ulkomailla tuntuu, että aika pieniäkin vesistöjä sanotaan järviksi. Taas Suomessa aika suuriakin vesistöjä sanotaan lammiksi. Eli ehkä se on sitten vähän suhteellista. Ja tosiaan näitä kaikkia sanotaan yhteisnimellä vesistö. Eli sellainen paikka, missä on vettä.

Ja nämä järvet on Suomessa tietysti tosi tärkeitä. Ne on —totta kai— tärkeitä Suomen luonnolle. Eli moni suomalainen eläin- ja kasvilaji on olemassa täällä Suomessa vaan sen takia, että täällä on näitä järviä. Ja niin paljon järviä. Näistä eläinlajeista ehkä erikoisin on saimaannorppa, joka siis asuu Saimaan järvellä. Ja se on siis hylje, eli englanniksi seal. Mutta yleensä hylkeet asuu siis meressä, eli suolaisessa vedessä, suolavedessä. Kun taas tää saimaannorppa on yksi maailman ainoista makeanveden hylkeistä. No, ikävä kyllä se on aika uhanalainen. Elikkä niitä on aika vähän maailmassa jäljellä. Jotenka sen suojelu on täällä Suomessa aika tärkeätä.

Ja nämä järvet on tietysti hirveän tärkeitä ollut myös Suomen historiassa. Eli ne on ollut hirveän tärkeitä myös ihmisille. Moni on ehkä huomannut, että aika monet suomalaiset kaupungit sijaitsee jonkun vesistön vieressä tai lähellä. Eli joko meren rannalla tai sitten järven rannalla. Ja sehän ei ole sattumaa, koska aikaisemmin on ollut tosi kätevää, jos asioita ja ihmisiä on pystynyt kuljettamaan sen veden kautta. Eli on pystynyt kuljettamaan asioita sinne kaupunkiin ja sieltä kaupungista pois veden kautta.

Suomessa näitä järviä on käytetty erityisesti puiden kuljetukseen. Eli on hakattu metsää ja kuljetettu sitten niitä puita järvien kautta. Joka tietysti on aika näppärää —aika kätevää— koska puut kelluu.

No, sen lisäksi virtaavaa vettä, eli liikkuvaa vettä, on käytetty energian luomiseen. Eli on saatu energiaa siitä virtaavasta vedestä, jota siis on esimerkiksi koskissa tai joissa. Eli jokien ja koskien virtaava vesi on tehnyt ilmasta energiaa, tai ainakin melkein ilmasta energiaa, mikä on ollut todella hyödyllistä varsinkin aikaisemmin historiassa.

Ja tämän lisäksi tietysti järvistä saa ruokaa. Eli erityisesti kalaa, jota siis voi syödä. Ja koska se on suolatonta vettä, eli makeaa vettä, niin sitä voi myös käyttää juomavetenä. Nykyään ainakin järvien vesi pitää puhdistaa ennen kuin sitä juo. Mutta suodatettuna se toimii. Sen lisäksi Suomessa nimittäin on myös pohjavettä, eli semmoista vettä, mikä on kulkenut maan läpi. Tai sanotaan, että se on suodattunut maan läpi. Ja se on erittäin puhdasta vettä. Ja se on ollut yksi Suomen historiassa todella tärkeä asia, koska ihmiset on saanut helposti juotavaa vettä, hyvin puhdasta vettä. Mikä on tietysti se syy siihen, että Suomesta saa edelleen maailman puhtainta vettä.

Mutta sitten tosiaan tämä myös tämän jakson nimessä oleva kysymys, eli minkä takia Suomessa on niin paljon järviä? Ja periaatteessa tähän on kolme vastausta tai kolme syytä, kolme tärkeätä syytä.

Suomessa on niin paljon järviä, koska ne muodostui viime jääkauden jälkeen. Jääkausi on siis pitkä historian ajanjakso, jota englanniksi siis kutsutaan nimellä ice age. Ja tämä viimeisin jääkausi kesti hurjan pitkään, 100 000 vuotta. Ja Suomessa se loppui noin 10 000-13 000 vuotta sitten. Eli suhteellisen pitkän aikaa sitten.

Ja silloin tosiaan nämä valtavat jäämassat —tai jäätiköt— alkoi sulamaan ja vihdoin maata paljastui niiden jäätiköitten alla. Ne oli siis kilometrejä paksuja. Eli todella valtavia jäätiköitä. Kun nämä jäätiköt alkoi sulamaan, niin niiden alle tulleisiin painaumiin, tämmöisiin koloihin, sitten muodostui järviä.

Eli tämän jääkauden aikana nämä jäätiköt oli siis valtava voima myös. Eli paljon tapahtui asioita sen takia, että ne jäätiköt oli niin valtavia. Ne oli maan päällä niin pitkään. Ja sen takia Suomessa näkyy todella monessa asiassa eri asioita, mitkä on tämän jääkauden aiheuttamaa.

Tällaisia jääkauden jälkiä on siis nämä järvet, mutta myös esimerkiksi harjut tai sitten semmoiset kalliot, jotka on jään silottamia, tai jään tasoittamia. Niitä kutsutaan silokallioiksi. Tai sitten jossain saattaa näkyä valtavia kiviä, eli lohkareita. isoja kiviä, jotka on pystynyt vaan liikkumaan sen takia, että ne jäätiköt oli niin valtavia ja niin paksuja.

Ja tosiaan, kun tämä jääkausi loppui ja ne jäätiköt suli, näihin painaumiin —eli isoihin koloihin— muodostui tosiaan järviä. Suomessa myös maa on kovaa ja sen maan alla on paljon kalliota eli kiveä. Ja se tarkoittaa sitä, että se vesi ei imeydy sinne maahan. ainakaan kovin helposti. Ainakaan verrattuna muihin maihin.

Ja tietysti sitten kolmantena tärkeänä syynä on se, että Suomessa on suhteellisen kylmää, mikä tarkoittaa sitä, että se vesi ei haihdu pois. Eli haihtuminen on sitä, kun se vesi lämpenee ja sitten nousee ilmaan —osaksi ilmaa— ja siitä muodostuu esimerkiksi pilviä. Eli se vesi ei pääse haihtumaan, koska täällä on sen verran kylmää. Ja täällä myös sataa paljon. Eli sitten niihin järviin tulee myös uutta vettä.

Olipas siinä paljon vaikeita sanoja. Eli tosiaan tärkeimmät syyt oli tämä jääkausi. Se, että maaperä on niin kovaa. Eli maa on niin kovaa ja sen alla on kalliota, että se vesi ei pääse imeytymään sinne maaperään. Ja toisaalta Suomessa on kylmää ja sateista, joten nämä järvet pysyvät paikallaan ja niihin tulee uutta vettä.

No, mikä mun mielestä on myös aika mielenkiintoista, on se, että nämä Suomen järvet on suhteellisen matalia. Eli vaikka ne on isoja, eli sanotaan, että niiden pinta-ala on suuri. Eli ne on leveitä ja pitkiä, mutta ne ei ole kovin syviä. Keskimäärin suomalainen järvi on ilmeisesti seitsemän metriä syvä. Eli ei siis kovin syvä. Ja se tarkoittaa sitä, että niihin voi kasvaa paljon kasveja sen veden sekaan. Ja se onkin yksi iso tämmöinen uhka —tai ongelma— tulevaisuudessa suomalaisille järville. Eli ne saattaa kasvaa umpeen. Tai niihin saattaa kasvaa niin paljon kasveja, että ne ei ole enää sitten järviä.

Eli tänään mä puhuin Suomen järvistä ja näiden järvien merkityksestä. Tai siitä, miten tärkeitä ne on ollut Suomen historiassa ja on edelleen suomalaisille ja tietysti Suomen luonnolle. Ja sen lisäksi mä puhuin viimeisestä jääkaudesta ja siitä, että nämä järvet syntyivät tämän jääkauden jälkeen.

Eli tosiaan nämä järvet syntyivät niiden jäätiköitten sulaessa ja pysyy täällä sen takia, että maa on kovaa ja ilmasto on kylmä ja sateinen. Ei kuulosta ihan niin kivalta, mutta onneksi nämä järvet on todella, todella ihania. Ne on hirveän tärkeitä suomalaisille myös meidän vapaa-aikana ja meidän normaalissa arjessa. Ne on tietysti todella tärkeitä suomalaiselle maisemalle. Eli ne on niin kauniita, että suomalaiset pystyisivät viettämään koko elämänsä järven vieressä.

Kuten aina, mä otan mieluusti vastaan teidän viestejä, palautetta ja tietysti uusien jaksojen aiheita. Muistakaa seurata tätä podcastia ja jättäkää arvostelu, jos kuuntelette Spotifyssa tai Apple Musicissä. Tai sitten tykkäys, jos kuuntelette YouTubessa.

Kiitos kun kuuntelit. Ensi kerralla on taas uusi, ehkä vähän helpompi aihe, joten siihen asti: moi moi!

 

*puhekielinen sana, joka tarkoittaa samaa kuin asukas.