Jakso 69: Miten harjoitellaan kielivaihtokaverin kanssa

Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea-podcastia, eli podcastia suomen kielen opiskelijoille, jossa puhutaan vähän helpommin ymmärrettävällä puhekielellä. Vielä helpommin tätä podcastia ymmärtää lukemalla käsikirjoitusta samaan aikaan Linkki jokaisen jakson ilmaiseen käsikirjoitukseen löytyy kuvaustekstistä.

Jes jes, tervetuloa tämän viikon jaksoon siis.

Suomessa alkaa näkymään jo syksyn alun merkkejä. Eli näyttää siltä, että syksy on pikkuhiljaa alkamassa. Ja kun katsoo kalenteria, niin nythän on jo syyskuu. Herranen aika. Joo, se kesä on ilmeisesti sitten siinä.

No, vielä on aika lämpimiä päiviä, tai ei ainakaan niin kylmiä päiviä, vaikka selkeästi on jo ollut pidempään semmoista sateista, aika märkää. Mutta se ei oikeastaan haittaa mua yhtään, mä tykkään myös syksystä, varsinkin sitten kun tulee ruska. Eli se aika kun lehdet muuttuu erivärisiksi.

Viime viikolla puhuin vähän Suomen vaarallisimmista eläimistä. Ja ehkä vähän mietin, että onko sellaisia? Onko Suomessa vaarallisia eläimiä? Ja ehkä se vastaus on, että se vähän riippuu. Eli se vähän riippuu siitä, että onko vaikka allerginen ampiaisille tai tapaako paljon karhuja, jotka ei ole lähtenyt sua karkuun. Eli ehkä vähän epätodennäköisesti vaarallisia eläimiä täältä Suomesta kuitenkin löytyy.

Mutta en siis tosiaan sen takia jättäisi menemättä tuonne kauniiseen metsään, varsinkaan sitten, kun sen ruska alkaa.

Tällä viikolla mulla olisi aiheena kieli[vaihto]kaverit. Ja tää on semmonen aihe, mitä multa on pyydetty. Eli tämmöinen kuuntelijan pyytämä aihe. Kiitos vaan tästä ehdotuksesta.

Joo, mä oon jonkin verran puhunut kielikavereista ja siitä, että miten kielikavereita kannattaa hyödyntää aikaisemmissa jaksoissa. Esimerkiksi siinä jaksossa, missä mä puhuin parhaista tavoista harjoitella puhumista. Ja se onkin jokseenkin suosittu jakso, eli varmaan aika moni teistä on jo sen kuullut.

Mutta Suomessa sanotaan, että kertaus on opintojen äiti. Eli vaikka olisitte sen jo kuullut, niin ei tee pahaa kerrata. Siitä vaan oppii sitten ne asiat paljon paremmin.

Ja ehkä me käydään joitain uusia asioita myös tällä viikolla läpi. Mutta ihan ensimmäisenä mä ajattelin puhua siitä, että mitä kaikkia eri menetelmiä kielikavereiden käyttämiseen tai kielikavereiden kanssa harjoittelemiseen on. Ja niin kuin mä oon jo maininnut, niin mä oon nyt opiskellut saksaa saksankielisen kaverin kanssa.

Eli mulla on saksankielinen kielikaveri.

Ja oikeastaan jokaisen kielen kanssa, mitä mä oon nyt aikuisena —myöhemmällä iällä— opetellut, mä oon käyttänyt myös kielikavereita. Eli mä oon melkein vakuuttunut, että se on erityisen hyvä tapa opiskella kieliä. Tai ainakin siitä on tosi paljon hyötyä. Ja myös näistä hyödyistä mä ajattelin vähän puhua tänään.

Ensimmäisenä mä ajattelin puhua viestittelystä, eli kirjoittamisesta sille kielikaverille. Entisaikaan oli kirjekavereita ja nykyään on sitten viestittelykavereita. Mutta toisaalta esimerkiksi mun japanilaisten kavereiden kanssa musta tuntuu, että tää viestittely muistuttaa semmoista vanhaa kirjekaveruutta, vaikka mulla ei koskaan itse asiassa ole varsinaista kirjekaveria ollutkaan.

Eli ensimmäinen asia näistä viestittelykavereista on mun mielestä se, että se intensiteetti on vaihteleva. Eli joidenkin ihmisten kanssa viestitellään paljon ja joidenkin ihmisten kanssa viestitellään vähän vähemmän. Tai ainakin vähän harvemmin. Eli ei niin usein.

Eli mun mielestä on ihan ok sen kaverin kanssa päättää tai sitten luonnollisesti odottaa, että minkälaiseen intensiteettiin se kielikaveruus sitten päätyy. Eli viestitelläänkö vaikka joka päivä vai viestitelläänkö vaikka vain kerran viikossa tai jopa kerran parissa viikossa. Sekin on mun mielestä ok ja myös hyödyllistä.

No, kirjoittamisessa on paljon mun mielestä hyötyjä. Eli erityisesti se, että kirjoittaminen on hidasta tai jonnekin paljon hitaampaa kuin puhuminen. Eli puhuessa sun pitää tietää ne sanat, mitkä sä aiot puhua. Tai muuten siitä lauseesta ei tule juuri mitään.

Mutta kirjoittaessa voi oikeasti miettiä, että mitenkäs tämä menikään, mikäs tämä sana olikaan ja jopa tarkistaa ne sanakirjasta. Eli silloin kun tulee eteen semmoinen tilanne, että ei tiedä jotain sanaa, niin voi tarkistaa sen. Ja se on aika harvoin mahdollista puhuessa.

Suomessa viestittely on yleensä aika rentoa, eli jopa tuntemattomille saatetaan viestitellä aika puhekielisesti ja hyvin rennolla tavalla. Joskus se jopa yllättää mut. Esimerkiksi kun on tehnyt tämmöisiä käytetyn tavaran ostoksia ja on viestitellyt sitten tuntemattomille myyjille ja [he] on vastannut hyvin rennoilla, hyvin puhekielisillä tavoilla.

Mutta toisaalta se on ehkä aika kivaa ja siinä on se hyöty, että se suoraan sitten auttaa puhumiseen. Eli ne on hyvin semmoisia luonnollisia tapoja reagoida tiettyihin lauseisiin. Eli suomalaiset käyttää hyvin paljon sellaisia viestejä, mitkä olisi myös samoja asioita, mitä sitten sanotaan ääneen, kun puhutaan toiselle.

No, sitten seuraava tällainen harjoitustapa on crosstalk. Elikkä… mikähän se olisikaan suomeksi?

Ristiin puhuminen on Suomessa sitä, että puhutaan toistensa ohi, eli puhutaan eri asioista. Toinen puhuu säästä ja toinen puhuu liiketaloudesta, eli silloin puhutaan ristiin. Ei ymmärretä toisiaan.

Eli silloin mä oon ajatellut, että tälle crosstalkille ei oikein ole hyvää suomennosta, tai ainakaan se ei voi olla ristiinpuhuminen.

Ja crosstalk tosiaan on se tilanne, missä harjoitellaan kieliä sillä tavalla, että toinen puhuu sulle suomea —omaa äidinkieltään— ja sä puhut yleensä omaa äidinkieltä takaisin. Tai sitten jotain kieltä, missä sä oot tosi hyvä.

Ja toki se kaverikin voi olla muunmaalainen. Välttämättä sen ei tarvitse olla suomalainen ihminen tai suomenkielinen ihminen äidinkieleltään, mutta toki siitä on ehkä kaikkein eniten hyötyä.

Ajatus on siis, että tässä saa kuuntelun harjoitusta, eli tätä ymmärrettävää materiaalia. Eli vähän samalla tavalla kuin tätä podcastia kuunnellessa. Jotain, mitä on mahdollista ymmärtää. Vähän helpompaa ymmärtää ja sitten sitä kautta se kielen ymmärrys ja toisaalta sen kielen taso nousee luonnollisesti tai alitajuntaisesti.

Crosstalkin hyviä puolia on se, että sen voi aloittaa vaikka ihan ensimmäisenä päivänä.

Eli crosstalkia voi tehdä —harjoitella— vaikka olisi millä tasolla. No, ehkä siitä ei ole enää niin kauheasti hyötyä, jos on ihan todella edistynyt. Mutta mun mielestä vielä keskitasollakin siitä on mahdollisesti hyötyä.

Toisaalta mä itse oman kokemuksen perusteella sanoisin, että crosstalkista on eniten hyötyä —tai enemmän— hyötyä silloin kun osaa jo sitä kieltä vähäsen. Eli silloin kun jo jonkin verran ymmärtää sitä kieltä, niin sitten se tasokin nousee eri tavalla. [Sitä] jää miettimään, että miten tuo ihminen sanoi tämän asian ja mikä tuokin sana oli.

Silloin jää miettimään pidemmäksi aikaa sitä tilannetta eikä pelkästään siinä hetkessä opi sitä suomen kieltä, esimerkiksi.

Ja vähän samalla tavalla kuin viestittelyssä, niin mun mielestä tämmöisissä crosstalkissa tai muissa puheharjoituksissa se intensiteetti voi vaihdella. Jos sä löydät jonkun ihmisen, joka on todella motivoitunut oppimaan sun kieltä, niin tehän voitte harjoitella vaikka joka päivä.

Voitte vaikka joka päivä puhua toistenne kanssa ristiin.

Ei, siis… voitte harjoitella tätä crosstalkia. Eli tälle ei sinänsä ole mitään rajaa. Mä oon ajatellut, että mahdollisesti tää vois olla toimiva ratkaisu varsinkin silloin, jos sun puoliso on suomalainen. Elikkä esimerkiksi sun poikaystävä tai tyttöystävä on suomalainen.

Ja silloin sä voit puhua sun omaa kieltä ja hän voi puhua suomea sulle. No tietysti siinä on vaan järkeä silloin, jos se toinen ihminen —se suomalainen— ymmärtää sitä sun puhetta.

Ja miten tätä sitten käytetään ihan alusta lähtien, niin mun mielestä tässä —ja myös muissa puheharjoitteissa— voi esimerkiksi käyttää kuvia tai jotain muuta materiaalia —rekvisiittaa— jotain muuta materiaalia, vaikka jotain kuvakirjoja tai jotain semmoista ja selittää sitten niistä.

Toisaalta mä itse olen huomannut, että se ymmärrys on aika paljon korkeammalla kuin monissa muissa tilanteissa. Eli pelkästään se konteksti ja se, että sä puhut itse sellaista kieltä, mitä sä itse ymmärrät, niin auttaa ymmärtämään tosi paljon. Tai ainakin mua se auttoi saksan kanssa.

Ja sitten kolmas harjoitusmuoto, mistä mä haluaisin tänään puhua, on ihan varsinainen puheharjoittelu. Eli se, että sä harjoittelet puhumaan suomea. Joka siis tosiaan on mun mielestä välttämätöntä.

Eli vaikka mä puhun niin paljon tästä ymmärrettävästä materiaalista —helposti ymmärrettävästä materiaalista— niin mun mielestä puhumisen harjoittelu on silti tärkeätä. Eli on mun mielestä tärkeätä että sä opettelet niitä tilanteita käytännössä. Ja opettelet sitä, miten sun suun lihasten pitää liikkua, että sä pystyt ääntämään ä:n ja ö:n ja y:n ja kaikki muut suomen vaikeat äänteet oikein.

Nämä puheharjoitteet siis voi olla aika samanlaisia kuin crosstalk. Voidaan vaikka päättää, että tavataan kerran viikossa ja puhutaan puoli tuntia suomea ja puoli tuntia sitä toista kieltä. Jos sä löydät sellaisen ihmisen, joka haluaa opettaa sulle suomea, mutta hän ei opiskele sun kieltä, niin toki te voitte puhua ihan niin paljon suomea kuin vaan haluatte.

Tai totta kai sitten, jos on ylimääräistä rahaa, niin aina voi palkata myös yksityisopettajan, eli palkata jonkun ihmisen opettamaan sulle suomea, tai sitten ihan vaan puhua sun kanssa suomea.

Ja totta kai tämä voi olla se sama ihminen, jonka kanssa sä oot harjoitellut crosstalkia. Eli voi luonnollisesti siirtyä siitä crosstalkista suoraan sitten tähän puhumisharjoitteluun. Tai jopa tehdä niin, että tekee vähän crosstalkia aluksi ja sitten harjoittelee myös sitten suomen puhumista [samassa sessiossa]. Mun mielestä molemmat on oikein hyviä vaihtoehtoja.

Ja mistä sitten puhutaan? Se vaihtelee varmaan parista pariin, eli ihmisistä ihmisiin.

Eli jos juttu luistaa, eli teillä löytyy erilaisia puheenaiheita ja pystytte luonnollisesti puhumaan mistä tahansa aiheesta sitten haluattekaan puhua, niin puhukaa sitten niistä aiheista.

Tai sitten aiheita voi etsiä vaikka internetistä tai uutisista tai mistä sitten ikinä itse onkaan kiinnostunut. Tai sitten voi vaikka kysyä tekoälyltä.

Niin, tekoäly. Myös tekoälyn kanssa pystyy harjoittelemaan puhumista. Toki se ei vielä vastaa sitä ihmisen kanssa puhumista, mutta tekoälykin on hiljakseen —pikkuhiljaa— kehittynyt suomen kielessä. Jos ei muuten löydä Suomen kaveria eikä ole varaa yksityisopettajaan, niin mun mielestä tekoäly on erittäin hyvä menetelmä opetella, vaikka sitten joka päivä puhumista.

Ja yksi todella hyvä piirre tai puoli tässä kielikaverissa on mun mielestä se, että siitä on hyötyä myös sen ajan ulkopuolella. Eli se ei ole pelkästään hyödyllistä silloin, kun sitä harjoittelee, vaan mä ainakin jään miettimään koko viikoksi, että

”Hmm, mitenkähän mä sanoisin tämän mun kielikaverille?”

Eli ne aivot ajattelee sitä kielikaveria paljon enemmän. Ja sitä kautta myös sitä suomen kieltä aina enemmän. Eli siitä saa paljon enemmän harjoitusta kuin mitä sen esimerkiksi tunnin viikossa.

Eli tänään mä puhuin kielikavereista ja mun parhaista tavoista hyödyntää kielikaveri. Eli mä puhuin viestittelystä eli siitä, että kannattaa kokeilla kirjoitella näille kielikavereille ja sitä kautta opetella luonnollisia tapoja myös puhua.

Sitten mä puhuin crosstalkista, missä toinen puhuu sulle suomea ja sä puhut sitten sun omaa kieltä tai jotain muuta sun taitamaa —sun osaamaa— kieltä takaisin.

Ja kolmantena ihan tavallista, kaikkein tyypillisintä tämmöistä puheharjoittelua. Eli semmoista, missä sä pääset vihdoin harjoittelemaan suomen kielen puhumista rennossa tilanteessa.

Ehkä viimeinen asia, mitä mä haluaisin sanoa kielikavereista, on se, että kannattaa pitää hauskaa, mutta myös kunnioittaa toisten ihmisten rajoja. Eli suomalaiset voi olla vähemmän intensiivisiä kuin monissa kulttuureissa ollaan, ja sen kanssa on vain opittava elämään. Elikkä se on vain hyväksyttävä.

Eli jos sinun suomalainen kielikaveri ei halua viestitellä joka päivä, niin sille ei voi mitään.

Kuten aina, mä otan mieluusti vastaan kommentteja, eli esimerkiksi palautetta ja tietysti uusien jaksojen aiheita. Jos sä tykkäät tästä podcastista ja haluat varmistaa, että jatkossakin tulee uusia jaksoja, niin tällä podcastilla on Buy me a coffee -sivusto.

Kiitos kun kuuntelit. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti: moi moi!