Jakso 70: Suomalainen design

Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa Suomea-podcastia, eli podcastia suomen kielen opiskelijoille, jossa mä puhun vähän helpommin ymmärtävällä puhekielellä. Linkki jokaisen jakson ilmaiseen käsikirjoitukseen löytyy kuvaustekstistä.

No niin, tervetuloa tän viikon jaksoon. Viime viikolla mä puhuin vähän kielikavereista tai kielenvaihtokavereista ja siitä, miten sellaista kannattaa hyödyntää tai mitä sellaisen kanssa kannattaa tehdä.

Mun mielestä se oli aika kiva jakso, vaikka siis itse sanonkin. Ainakin mulla oli kivaa äänittäessä.

Mutta sitten sitä jaksoa ladatessa vähän vahingossa latasin edellisen viikon jakson. Anteeksi vaan, jos tämä aiheutti teille ongelmia. No, mä sain päivitettyä sen kyllä sitten vähän myöhemmin, mutta ainakin opin, että automaattisesti ei kaikkiin paikkoihin tämä jakso päivity.

Eli yleensä mä teen niin, että mä lataan pelkästään Spotifyhin ja sitten tämmöisen RSS-syötteen, RSS-fiidin kautta muut alustat —muut sovellukset— löytää sen podcastin tai sen uuden jakson. Mutta tosiaan ainakin YouTubeen pitää päivittää se fiidi ja se ei toiminut sitten ihan niin kuin mä halusin. Eli sori siitä.

No tosiaan sitä edellisellä viikolla mä puhuin Suomen vaarallisimmista eläimistä.

Ja kun mä juttelin mun kielenvaihtokaverin kanssa, niin hän mainitsi, että hän odotti, että mä mainitsisin hirvet. Hirvieläimen siis. Eli se todella iso eläin, jolla on isot sarvet. Nimittäin Suomessa tapahtuu tosi paljon hirvikolareita. Eli autot törmää hirviin Suomen maanteillä. Suomen teillä.

Itse asiassa voi olla mahdollista, että hirvi on Suomen vaarallisin eläin. Ainakin jos katsotaan pelkästään ihmisuhreja, eli kuolleita ihmisiä. Nimittäin keskimäärin kaksi ihmistä kuolee vuodessa hirvikolarissa Suomessa. Eli ehkä yllättävän paljon. Ja tietysti sitten on vielä kaikki ne kolarit, missä ei menehdy ketään, elikkä ei kuole kukaan. Eli hirvi tosiaan on aika vaarallisia eläimiä, ainakin tällai [tällä tavalla] mitattuna.

No, toki joku voi ehkä miettiä, että onko se hirvi se vaarallinen eläin tässä tapauksessa. Vai onko se kenties ihminen siellä autossa.

Ja näitä hirvikolareita tosiaan sattuu eniten just syksyllä ja loppuvuodesta, kun tulee pimeätä. Eli jos menette semmoisilla maanteillä, missä on paljon hirviä ja on pimeätä ja ei ole hirviaitaa —eli jotain estettä, mikä estää, että ne hirvet pääsee sinne maantielle— niin silloin kannattaa olla aika tarkkana ja vaikka ajaa vähän hiljempaa.

No sitten tän päivän pääaiheeseen.

Tän päivän pääaiheena mä ajattelin puhua suomalaista designista tai suomalaista muotoilusta. Suomessa tosiaan käytetään molempia sanoja, eli sekä designiä että muotoilua. Ja edes siihen design-sanaan ei tule sitä tyypillistä i:tä sinne loppuun. Elikkä se on vaan se englannin sana design.

Ja mun on pitänyt tehdä tästä jakso jo pidemmän aikaa.

Ja yksi iso syy siihen on se, että tosi monet japanilaiset ja myös mun kielikaverit —kielenvaihtokaverit— on kiinnostuneita suomalaisesta designista. No se oli musta ehkä vähän yllättävää. Mä en jotenkaan ole osannut ajatella, että Suomi olisi jotenkin mielenkiintoinen design-maa.

Mutta toisaalta mä en ehkä niin ole tiennytkään designista. Tai sitten mä en ole ajatellut sitä.

Mutta tästä aiheesta tuli vähän ajankohtaisempi heinäkuussa, koska Suomi sai uuden kohteen —uuden paikan— Unescon maailmanperintöluetteloon. Unesco World Heritage. Ja nämä kohteet —Unescon kohteet— on nimellä Aalto Works, eli Aaltojen arkkitehtuuri.

Ja tämä ei siis ole vain yksi paikka, vain yksi rakennus, vaan itse asiassa 13. Kolmetoista eri rakennusta tai aluetta, jotka on jotenkin arkkitehtuurisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Ja ne on tosiaan suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto ja hänen vaimonsa Aino Aalto ja myöhempi vaimo Elissa Aalto.

Ja näitä on tosiaan eri suunnissa Suomea. Tai eri paikoissa Suomessa. Jotkut on Helsingissä, jotkut on Jyväskylässä, Keski-Suomessa, ja sitten taas jotkut on ihan eri paikkakunnilla. Eli Suomi sai periaatteessa 13 eri Unescon maailmanperintökohdetta yhdellä kertaa.

Nämä on mun mielestä aika hieno osoitus tämän Aaltojen työstä —Aaltojen arkkitehtuurista— ja myös sitten suomalaista designista. Nämä rakennukset on suunniteltu ja tehty yleensä Suomessa 1930-luvulta 1970-luvulle. Eli ne on tiettyä semmoista modernistista arkkitehtuuria.

Mutta mun mielestä ne on tosi ajattoman näköisiä. Eli monet niistä on niin kauniisti muotoiltu, että ne on hyvin nykyaikaisen näköisiä myös. Eli ne on ajattomia.

Mutta mikä mun mielestä hyvässä designissa on mielenkiintoista, on se, että ne ei pelkästään ole hyvännäköisiä, eli ne ei pelkästään miellytä silmää, vaan ne toimii.

Eli designiin kuuluu erilaisia asioita ja ehkä me tosi usein —tai ainakin minä ajattelen tosi usein— pelkästään ulkonäköä. että joku näyttää hyvältä ja silloin se on hyvä design. Mutta tosi tärkeää on se, että miten se toimii.

Ja mä oon käynyt ainakin yhdessä Aallon suunnittelemista näistä maailmanperintökohteista. Ja se on todella, todella pitkälle mietitty. Eli myös sisätiloista löytyy paljon yksityiskohtia ja semmoisia suunnittelun tosi fiksuja ajatuksia, mitkä sitten vaan toimii hirveän hyvin.

Ehkä se tosiaan on yksi tärkeimpiä puolia suunnittelussa tai designissa, muotoilussa, että se joku asia —mitä sitten suunnitellaankaan— toimii. Ja sitä kautta sitä ei edes tarvitse miettiä tai ei tule miettineeksi, koska se vaan toimii niin hyvin.

Esimerkiksi aikaisemmassa jaksossa mä puhuin polkupyöristä. Ja mä en puhunut polkupyörien designista kauheasti, mutta siitähän mä periaatteessa puhuin. Eli mä puhuin siitä rivien välissä.

Mun mielestä polkupyörien design on erittäin hieno. Jo pelkästään se perusajatus on polkupyörässä —normaalissa polkupyörässä— on todella hyvä, todella hieno. Ja se tarkoittaa just sitä, että sen muotoilu on kaunis ja toimiva.

Ja usein suomalaisesta muotoilusta mun mielestä puhutaan osana tämmöistä skandinaavista designia tai pohjoismaista designia, mihin kuuluu varsinkin semmoinen yksinkertaisuus ja semmoinen vähäeleisyys.

Eli se, että se ei ole kovin räikeätä, eli ei kovin semmoista... Itseään alleviivaavaa. Tuleepas mulle mieleen vaan vaikeita sanoja. No, mutta kuitenkin. Se on vähäeleistä, minimalistista jopa.

Eli niissä ulkomuodossa —ulkonäössä— ei ole ihan kauheasti semmoista selkeätä asiaa, mutta ne vaan kuitenkin miellyttää silmää ja toimii hyvin.

Ja suomalainen design on myös tosi tärkeätä suomalaisten arjessa, suomalaisten arkipäivässä.

Eli usein kun me mietitään designia —tai ainakin jos minä mietin designia— niin mulle tulee mieleen kalliit brändit tai varsinkin kalliit vaatteet. Ja yleensäkin semmoiset asiat, mitkä on normaalien ihmisten ulottumattomissa. Eli semmoisia, mitkä on liian kalliita normaaleille ihmisille.

Mutta suomalaisessa muotoilussa on paljon sellaisia klassikoita, mitkä on hirveän tuttuja kaikille suomalaisille. Ja todella monesta suomalaisesta kodista löytyy suomalaisia design-klassikoita.

Ehkä ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi Arabian lautaset ja kupit. Esimerkiksi muumimukit. Ja sitten vaikka Iittalan lasit. Jotka on siis yksinkertaisia ja hyvin muotoiltuja ja tietysti myös kestäviä.

Eli ehkä muotoilussa on myös erityisen tärkeätä se, että tehdään myös kestäviä tuotteita. Tai suomalaiseen muotoiluun ainakin mun mielestä kuuluu se, että tehdään hyviä, kestäviä tuotteita.

Ja tosi monet, esimerkiksi Arabian kupit, lautaset, sun muut, siirtyy perintönä isältä pojalle. Eli toiselta, vanhemmalta sukupolvelta sitten nuoremmalle sukupolvelle.

Eli ne kestää useita vuosikymmeniä. Tai ainakin aikaisemmin ne on kestänyt, toivottavasti vielä nykyään.

Myös mun amerikkalainen kaveri oli saanut tädiltään perintönä Rukan sadetakin, klassinen rukkasadetakki, semmoinen keltainen sadetakki, jossa on erityisen hyvä muotoilu. Se näyttää tosi modernilta, vaikka se on suunniteltu 50-luvulla. Ja tämä takki tosiaan oli jo yli 30 vuotta vanha, mutta niin vaan, sitä voi käyttää vielä edelleen.

Ja aika monet näistä design-klassikoista on tosiaan suunniteltu joskus 1900-luvun alussa tai sitten jossain sotien jälkeen, eli esimerkiksi 50-luvulla, 60-luvulla. 60-luvulta eteenpäin on tietysti Marimekon tuotteet, eli semmoisia hyvin pirteitä, jopa räikeitä värejä käyttävät Marimekon designit, joissa on erilaisia kukkia ja kasveja tosi usein.

Ja näitä tosiaan tietysti näkee Suomessa todella paljon. Ja vaikka ulkomailla tosi usein tunnistaa suomalaisen siitä —tai viimeistään siitä— että hänellä on jotain Marimekon vaatteita. No, mä en tiedä, onko Marimekon vaatteet enää niin kestäviä, mutta mun mielestä ne designit on hauskoja.

Tai ainakin ne on aika hauska kontrasti siihen, että suomalaiset yleensä pukeutuu aika värittömästi ja ehkä vähän tylsästi. Jotenka sitten on kiva, kun on jotain semmoisia klassikoita, missä sitten on paljon värejä.

Ja kun mä mietin tätä jaksoa, niin mä oon enemmän kiinnittänyt huomiota siihen, että mitä esimerkiksi suomalaisen designin klassikoita —tai edes vaan suomalaista designia— meillä on kotona.

Ja huomasin esimerkiksi sen, että kuinka monet meidän työkaluista on Fiskarsia. Fiskars on tämmöinen hyvin vanha suomalainen yritys, joka tekee tosiaan erilaisia työkaluja. Ja itseasiassa Iittala ja Arabia molemmat on nykyään Fiskarsin alla, jotain mitä mä en tiennyt ennen kuin mä suunnittelin —tai otin selvää— tätä jaksoa varten asioista.

Ja tosiaan nämä Fiskarsin työkalut, esimerkiksi Fiskarsin kirveet on tosi kuuluisia. Koska ne on niin hyvin muotoiltu, että ne kestää ja tietysti ne toimii hyvin. Eli ne ajaa asiaansa erityisen hyvin.

Itse asiassa Fiskars on ehkä vanhin suomalainen vielä toiminnassa oleva yritys. Se on perustettu vuonna 1649. Eli se on tosiaan jo vähän vanhempi.

Eli tänään mä puhuin vähän suomalaista designista, eli suomalaista muotoilusta. Ja mä puhuin siitä, että suomalaisella designilla ja suomalaisen designin klassikoilla on tärkeä rooli suomalaisten arjessa. Ja ne on jopa jonkinlainen klisee suomalaisessa kodissa. Eli on joitain semmoisia asioita, mitä löytyy tosi monesta suomalaisesta kodista.

Suomalaiseen designiin kuuluu siis kestävyys ja se, että asiat vaan toimii hyvin. Onko teillä suomalaisen designin suosikkeja? Onko jotain semmoisia suomalaisen muotoilun klassikoita, jotka tekin huomaatte suomalaisissa kodeissa?

Kuten aina, mä otan mieluusti vastaan teiltä kommentteja, eli esimerkiksi palautetta ja tietysti uusien jaksojen aiheita. Jos sä tykkäät tästä podcastista, niin tällä podcastilla on Buy Me a Coffee -sivusto, jossa tätä podcastia voi tukea.

Tätä podcastia voi tukea myös seuraamalla ja jättämällä arvostelu tai esimerkiksi tykkäys YouTubessa.

Kiitos kun kuuntelit. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti: moi moi!