Jakso 74: Myyttejä Suomesta

Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea -podcastia, eli podcastia suomen kielen opiskelijoille, jossa mä puhun vähän helpommin ymmärrettävällä puhekielellä. Aiheena tutusti Suomen kulttuuri, kielten opiskelu ja ehkä joskus jotain muutakin.

No niin, no niin, tervetuloa tän viikon jaksoon. Suomessa alkaa olla aika syksystä pimeetä ja aika märkää ja aika paljon kylmempää myös. Mutta niin kuin mä viime vuonna totesin, niin se pimeys on ehkä se kaikkein pahin asia Suomen talvessa ja tässä loppusyksyssä. Eli jos ootte Suomessa, niin kaivakaa esiin kirkasvalolamput, eli ne lamput, joita pidetään päällä aamulla, jotta sitten on oikein pirteä sen päivän aikana, koska se aurinko nousee vasta niin myöhään.

Ja jos asutte Suomessa, niin muistakaa laittaa vaatteisiin heijastin. Eli semmoinen pieni asia, joka näkyy pimeässä. Varsinkin autoilijoita auttaa tosi paljon, jos kävelijöillä on heijastimet. Tietysti erityisesti, jos käytätte pyörää, polkupyörää. Eli pyörässä pitää olla valot. Takana, punainen valo, edessä kirkas valo. Niitä ei näytä kaikilla vielä olevan, eli hop hop semmoinen hommaamaan, jos Suomessa pyöräilette.

Pari viikkoa sitten mä tein jakson suomalaisista erikoisuuksista. Ja vaikka siinä jaksossa olikin joitain mun  mielestä aika erikoisia asioita, Suomelle uniikkeja asioita, niin mä sain viestiä Slovakiasta, slovakialaiselta kuuntelijalta, että ”myös meillä on varoitussireenit ja niitä testataan. Meillä tosin testataan ne perjantaisin eikä maanantaisin niin kuin Suomessa.”

Eli ehkä on ihan todennäköistä, että tämmöisiä varoitussireenejä on monissa muissakin maassa. Tai maissa. Ja että niitä testataan säännöllisesti. Niitä pitää tietysti testata, että ne toimii. Samalla tavalla kuin vaikka kotona olevat palohälyttimet, eli tulipalon varalta olevat varoittimet. Pitää aina testata, että ne patterit toimii ja muutenkin se toimii. Oletteko milloin testannut teidän palohälyttimet viimeksi?

Joo, kiitoksia kaikille, jotka olette lähettäneet viime aikoina viestejä. Niitä on tullut taas vähän enemmän. Ja tietysti kiitos kaikille, jotka olette tukeneet tätä podcastia Buy me a Coffee -sivustolla. Hirmu paljon kiitoksia teille kaikille. Aina hirveän mukava nähdä konkreettisesti, että ihmiset tykkää tästä podcastista.

Tänään mun pääaiheena on myyttejä Suomesta. Eli siis myyttejä liittyen Suomeen. Ei myyttejä Suomesta, vaikka ehkä niistäkin voisi tehdä oman jakson. Vaikka tontuista ja muista satuolennoista. Tämmöisistä myyteistä. Tai vaikka Kalevalasta. Siitä olisi ehkä tärkeätäkin tehdä oma jakso. Tai edes kertoa vähän siitä. Joo, eli siis myyttejä liittyen Suomeen. Sellaisia asioita, väärinkäsityksiä tai jotain muita virheellisiä tietoja, mitä mä oon nähnyt esimerkiksi internetissä Suomesta.

No, Suomi on tietysti pieni maa ja usein Suomesta ei puhuta kansainvälisissä keskusteluissa. Eli on aika harvinaista, että Suomesta puhutaan kansainvälisesti. Ja vielä harvinaisempaa on, että on jotain semmoisia jatkuvasti esiin tulevia virheellisiä käsityksiä tai muita väärinkäsityksiä.

Mutta nämä tämän päivän jutut on sellaisia, mitkä mä oon nähnyt useamman kerran internetissä, ja aika harva tuntuu tietävän, että nämä on jotenkin väärinkäsityksiä tai ihan vaan misinformaatiota, eli sinänsä virheellistä tietoa.

Ja ensimmäisenä tänään mä puhun semmoisesta myytistä kuin, että Suomessa ei oo  kotiläksyjä. Tai Suomessa ei lapset saa koulussa läksyjä. Tämä on yksi yleisimmistä myyteistä tai virheellisistä tiedoista Suomesta, mitä näkyy internetissä. Tosi usein tuntuu, että puhutaan siitä. Jos puhutaan Suomesta, niin sitten puhutaan suomalaisesta koulusta ja siitä, miten helppoa suomalaisilla koululaisilla on.

Ja niin kuin monet tietää, niin Suomi oli tosi pitkään kuuluisa hyvästä koulusta, tai suomalainen koulu oli tosi kuuluisa. Suomalaisten oppilaiden menestys, koulumenestys, oli tosi hyvää ja sitä arvostettiin maailmalla. Tai siitä puhuttiin paljon, että miten on mahdollista, että suomalaiset nuoret on niin hyviä erilaisissa kouluaineissa. Ja semmoisissa kansainvälisissä kokeissa, PISA-kokeissa tosi hyvin, varsinkin 20 vuotta sitten.

Eli nämä PISA-kokeet, joita tehdään ilmeisesti joka kolmas vuosi, niin on ollut sellaisia, missä testataan eri maiden nuorten osaamista erilaisissa koulutehtävissä, esimerkiksi matematiikassa, luonnontieteissä ja sitten lukemisessa. Ja mikä tosiaan on vähän surullista, on se, että suomalaiset nuoret ei enää pärjää näissä PISA-kokeissa niin hyvin. Eli suomalaisten nuorten osaaminen on tullut tosi paljon alaspäin.

No, niin on monissa muissakin länsimaissa ja vielä ilmeisesti ei tiedetä, mistä se varmasti johtuu. Ja ehkä se on monisyinen ongelma, eli siihen on monta syytä siihen, että miksi näin on käynyt. Ja varmasti tosi paljon syitä on myös koulun ulkopuolella.

Mutta tämä on tosi mielenkiintoinen aihe kaikin kaikkiaan ja toivottavasti voisin tästä jatkossa tehdä oman jaksonsa. Tästä aiheesta myös puhutaan tosi paljon Suomessa.

Mutta tosiaan se itse myytti, suomalaiset nuoret ei saa läksyjä, ei pidä paikkaansa. Eli Suomessa on läksyjä, mutta ehkä tosiaan niitä on vähemmän kuin monissa muissa maissa. Ja näissä PISA-kokeissa menestyy erityisesti Aasian maat, esimerkiksi Etelä-Korea ja Japani*. Ja nämä maat on tosi tunnettuja siitä, että lapset tekee tosi paljon töitä. Eli lapset saa tosi paljon kotiläksyjä ja käyttää tosi paljon aikaa niiden erilaisten koulutehtävien parissa tai tehden näitä erilaisia koulutehtäviä.

Eli lapset eivät niin paljon käytä aikaa esimerkiksi leikkimiseen kuin vaikka Suomessa, koska niitä läksyjä ja erilaisia koulutehtäviä on enemmän. Ja tietysti ei ole mitenkään yllättävää, että jos tehdään paljon läksyjä, niin sitten menestytään tosi hyvin tämmöisissä kokeissa.

Mutta tosiaan Suomessa on läksyjä, Suomessa on aina ollut läksyjä ja niistä tuskin ollaan luopumassa missään vaiheessa. Kotiläksyt on tosi tärkeitä sille, että lapset oppii jonkun tietyn aiheen. Varsinkin matematiikka tuntuu olevan semmoinen aihe, mitä pitää harjoitella, että siinä tulee hyväksi.

No, mistä tämä myytti sitten on alkanut? Mä yritin vähän selvittää tätä ja mä löysin parikin tämmöistä mahdollista syypäätä, mahdollista lähdettä tälle virheelle, virhetiedolle. Jossain syytettiin jonkin brittiläisen opettajan blogia. Mä en ole siitä kuullut sen enempää, mutta mä olen kuullut semmoisesta dokumentista, jonka teki amerikkalainen tämmöinen dokumentaristi Michael Moore, jossa käsiteltiin esimerkiksi suomalaisia kouluja ja tosiaan niiden suomalaisten koulujen menestystä.

Tässä dokumentissa suomalainen ministeri, eli ihan hallituksen tärkeä ihminen, sanoo, että Suomessa ei ole läksyjä. Tämä on tosi erikoinen kohta siinä dokumentissa. Mulla ei ole mitään käsitystä, minkä takia tämä ministeri sanoo näin. Mutta jotenkin mä ehkä luulen, että siinä oli jonkinlainen kielimuuri tai ehkä hänen englannin taitonsa ei ollut niin hyvä, että hän sitten päätyi sanomaan jotain virheellistä. Yritti sanoa jotain muuta, vaikka että Suomessa on vähän läksyjä kansainvälisesti verrattuna, mutta sitten päätyi sanomaan, että suomalaisilla lapsilla ei ole läksyjä.

No, sitten toisena myyttinä mä ajattelin käsitellä semmoista aihetta kuin, että Suomessa juodaan eniten alkoholia Euroopassa tai ehkä jopa maailmassa. Ja ehkä ihan tämmöisenään tätä myyttiä ei niin hirveästi näy, mutta selkeästi on semmoinen käsitys, että suomalaiset juo todella paljon ja suomalaiset juo ainakin Euroopassa ehkä eniten tai ehkä melkein eniten. Ja suomalaiset siis jostain syystä on kuuluisia alkoholinjuonnista.

Eli tämmöinen paljon juova suomalainen on tietyn tyyppinen stereotyyppi. Ja se näyttää olevan aika yleinen stereotyyppi monissa kulttuureissa. Eli monet kulttuurit on kuuluisia siitä, että sen maan ihmiset, yleensä miehet, juo todella paljon. Ja niin kuin monet varmasti tietää, niin alkoholilla on toki iso rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, [tai] Suomessa yleensäkin. Ja ehkä se on yllättävän iso rooli. Eli Suomessa kyllä juodaan paljon ja Suomessa on paljon ongelmia alkoholista, esimerkiksi alkoholismia. Ja siihen alkoholiin liittyviä tämmöisiä terveysongelmia.

Mutta Suomessa ei todellakaan juoda maailman eniten eikä todellakaan edes Euroopan eniten. Ainakin tilastojen mukaan Itä-Euroopassa juodaan eniten. Jonkun tilaston mukaan Euroopan eniten juodaan Romaniassa. No, toki tilastoiminen on vähän vaikeata. Esimerkiksi virolaiset tietää, että virolaiset ei välttämättä juo ihan niin paljon kuin tilastoissa näyttäisi. Eli suomalaiset juo osan siitä alkoholista, mikä päätyy Viron tilastoihin.

Mutta tosiaan on hyvin todennäköistä, että nämä tilastot on kuitenkin suurin piirtein oikein ja niiden mukaan myös Etelä-Euroopassa, esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa juodaan enemmän kuin Suomessa. Ja ehkä tärkeä syy tähän on se, että Suomessa ei juoda joka päivä. Eli Suomessa keskimäärin ei juoda paljon, koska joka päivä juominen on harvinaista. Sen sijaan sellaisissa kulttuureissa, missä juodaan paljon vaikka ruoan kanssa, niin sellaisissa maissa tullaan juomaan enemmän, koska sitä alkoholia juodaan yleensä joka päivä tai aika usein.

Suomessa taas juodaan useammin viikonloppuisin, mutta silloin sitten kun juodaan, niin juodaan paljon enemmän kuin semmoisissa kulttuureissa, missä alkoholia juodaan joka päivä. Ja tämmöinen kaava, se että juodaan paljon yksittäisinä päivinä, on aika tyypillistä myös muissa Pohjoismaissa. Eli on aika tyypillistä muissakin Pohjoismaissa, että juodaan viikonloppuna, mutta sitten juodaan aika paljon, ainakin keskimäärin.

Ja mikä tässä on vähän ongelmallista tässä myytissä, on se, että alkoholin käyttö on Suomessa itse asiassa vähentynyt jo monta vuotta, jopa vuosikymmeniä. Alkoholin käytön huippu oli kai 2000-luvun alussa. Eli siis silloin, kun tosiaan suomalaiset nuoret menestyi niissä PISA-kokeissa. Onkohan siinä joku korrelaatio?

Ja kolmantena ja viimeisenä myyttinä mulla tänään on Suomessa ei ole kodittomia. Tai että Suomi lopetti kodittomuuden. Joskus näkee semmoisiakin otsikoita internetissä. Eli tämä on tämmöinen positiivinen myytti, positiivinen väärinkäsitys. Eli ikävä kyllä tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa on edelleen kodittomia ihmisiä, eli ihmisiä, joilla ei ole kotia. Tai oikeastaan virallisesti kai käytetään sanaa asunnoton. Eli asunnottomia ihmisiä. Koti on jotain ehkä vähän henkisempää. Siihen kuuluu tunnetta, tunnelataus.

Mutta siis Suomessa ikävä kyllä on edelleen asunnottomia ihmisiä, kodittomia ihmisiä. Mutta tosiaan paljon vähemmän kuin monissa maissa. Ja mikä ehkä on mielenkiintoista, niin Suomessa kodittomuus on vähentynyt samaan aikaan kuin tosi monissa muissa, esimerkiksi Euroopan maissa se kodittomuus on lisääntynyt. Varsinkin kun asuntojen hinnat on noussut, niin se on lisännyt kodittomien määrää Euroopassa. Ja Suomessa kodittomien määrä on vähentynyt tosi paljon.

Ja siihen on liittynyt tämmöinen kansallinen interventio, eli politiikka. Eli on muutettu politiikkaa, tehty poliittisia muutoksia, joiden ansiosta kodittomien määrä on sitten vähentynyt todella todella, paljon. Ja näitä poliittisia muutoksia tosiaan aloitettiin jo vuonna 2008, ja siitä lähtien suomalaisten kodittomien määrä on siis vähentynyt.

No, ikävä kyllä, viime vuosina on taas kodittomien määrä nousussa. Eli jossain vaiheessa näytti jopa siltä, että Suomi oikeasti tulee lopettamaan kodittomuuden, mutta ehkä näin ei tule käymään ainakaan ihan lähivuosina. Mutta se on varmasti hieno tavoite.

Eli tänään mä puhuin Suomea koskevista myyteistä. Mä puhuin siitä, että internetissä liikkuu semmoinen myytti, että suomalaisilla koululaisilla ei ole läksyjä. Mä kerroin siitä, että jotkut luulee, että Suomessa juodaan Euroopan tai jopa maailman eniten alkoholia. Ja kolmantena sellaisesta positiivisesta myytistä, jossa Suomi on lopettanut kodittomuuden.

Ja niin kuin näkyy, niin näillä kaikilla myyteillä on jonkinlainen tausta todellisuudessa. Eli ne jonkin verran pohjautuu jonkinlaiseen totuuteen, mutta sitten taas ei ihan pidä paikkaansa. Mutta tämmöisiä väärinkäsityksiä varmaan syntyy kaikista maista, joiden kulttuuria ei tunneta kovin hyvin.

Ja niin kuin aina, niin mä otan mieluusti vastaan kommentteja ja erilaista palautetta ja tietysti uusien jaksojen aiheita. Tätä podcastia voi siis tukea Buy me a coffee -sivustolla ja jättämällä arvostelu tai esimerkiksi tykkäys YouTubessa tälle jaksolle. Muistakaa myös seurata, jos ette vielä seuraa tätä podcastia.

Kiitos kun kuuntelitte. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti. Moi moi!

 

*Vuonna 2026 ensimmäisenä oli Singapore, tietyt Kiinan alueet (Peking, Shanghai, Jiangsu, ja Zhejiang) ja Japani.