Jakso 76: Maxin vinkit kielenopiskeluun

Aleksi: Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea -podcastia. Ja tervetuloa Max uuteen videojaksoon.

Max: Kiitos! Mä olen odottanut tätä innolla.

Aleksi: Samat, samat sanat. Me voitais pitää näitä jaksoja paljon useammin myös.

Max: Joo, mielelläni.

Aleksi: Monet kuuntelijat myös tykkäs siitä meidän edellisestä jaksosta tai meidän edellisistä jaksoista, koska molempien kanaville äänitettiin oma jakso. Ja monet toivo myös, että me keskusteltais vähän siitä, että miten me opiskellaan kieliä.

Max: Joo, niin se on molemmille meille harrastus.

Aleksi: Kyllä. Ootko sä pitkään opiskellut kieliä?

Max: Joo aika pitkään. Mä olen siitä onnekas, että mä lapsena joskus kymmenvuotiaana... Me vietettiin yks kesä Yhdysvalloissa ja siellä mä opin, öö, englannin perusteet. Öö, ja mun perheessä on muitakin, jotka puhuu kahta tai kolmea tai jotkut enemmänkin kieliä niin, tota. Heiltä mä sain inspiraatiota. Ja osa mun sukulaisista on asunu ulkomailla, niin se on aika luonnollinen juttu täällä Euroopassa, et ehkä ne jotka tulee jostain muista maista, joistain muista maista missä on vähemmän kieliä, niin se voi olla... Tai jos on harvinaisempaa, että osaa useampaa kuin yhtä kieltä, niin... Mutta täällä se Euroopassa ja Suomessakin on suht yleistä.

Niin mun suvussa on myös suomenruotsalaisia molemmilla puolilla, osa sukulaisista.

Aleksi: Niin Helsingissä on ehkä enemmän suomenruotsalaisia, toisin kuin täällä Savossa, missä on paljon vähemmän. Mutta sä oot opiskellut siis… Tai no voiko kymmenvuotiaana opiskella? No totta kai voi, mutta ehkä jos asuu toisessa maassa niin sitä ei kutsuta opiskeluksi.

Toisaalta mäkin puhun kielten opiskelusta, vaikka se ei oo kovin aktiivista opiskelua aina. Mitä kieliä sä oot opiskellut ja mitä kieliä sä osaat?

Max: Mä sanoisin, että mä puhun viittä kieltä. Öö, mukaan lukien mun äidinkieli suomi. Suomea, englantia, japania, venäjää ja italiaa.

Aleksi: Mm. Tosi erilaisia kieliä.

Max: Nii nii. Mä olen opiskellut myös muita kieliä, mutta niitä mä en ole käyttänyt paljoa viime aikoina ja mä en saanut niitä kovin korkealle tasolle muutenkaan. Viime vuonna mä opiskelin ukrainaa. Ja se vähän epäonnistui jossain määrin se projekti. Mutta mä uskon, että mä tulen jatkamaan sitä ja mä en ole unohtanut kaikkea, niin niin tota se ei ollut ihan turha turha juttu.

Aleksi: Ja vaikka... Mulla ainakin vaikka joskus tuntuu, että olis unohtanu ihan kaiken, niin sitten kun on uudestaan alkanut jotain opiskelemaan, niin yhtäkkiä sitä kuitenkin jotain asioita muistaa ja siitä on jonkin verran yllättävästi hyötyä, että on opiskellut sitä kieltä paljonkin aikaisemmin, vuosia sitten.

Mutta tänään mä aattelin, että me voitais puhua sun parhaista vinkeistä kielten opiskeluun. Mitä mieltä sä olisit semmosesta aiheesta?

Max: Joo sopii, sopii hyvin. Mielelläni kerron tästä aiheesta.

Aleksi: Mä oon puhunu paljon kielten opiskelusta tässä podcastissa, mutta aina [on] mielenkiintoista saada muitten ihmisten näkökulmia ja erilaisia ajatuksia.

Max: Mistäs, tota,...?

Aleksi: No, kuinka monta vinkkiä sulla on?

Max: Niin, öö

Aleksi: Sä voit jättää parhaan viimeseks.

Max: Nii, mua auttoi tosi paljon... Mä sanon ehkä parhaan vinkin heti alkuun, koska ainakin mua tämä auttoi paljon. Mulla oli kyllä jonkin verran jo kokemusta kielen opiskelusta sitä ennenkin. Mutta joskus viisitoista vuotta sitten —suunnilleen— mä löysin ihmisiä Internetistä, ihmisiä, jotka osaa puhua monia kieliä, jopa yli kymmentä kieltä. Ja mä aloin käyttämään heidän tekniikoita ja mä kuuntelin heidän vinkkejä. Mä kuuntelin heidän haastatteluja. Ne inspiroi mua tosi paljon ja mulle tuli semmonen olo, että no jos toi osaa puhua kuutta kieltä, niin kyllä mä, kyllä mäkin opin ainakin puhumaan neljää kieltä ja...

Mutta kyllä mua jo lapsena kiinnosti kielet ja kieliperheet ja etymologia eli sanojen alkuperä. Mutta joo, on, on, on tärkeää kuunnella ihmisiä, joilla on kokemusta siitä asiasta mitä itse haluaa oppia. Ne tekee usein asioita mitä meille ei tulisi mieleenkään. Ja ne voi olla silti aika yksinkertasia juttuja. Ja he usein tietää miten tehdä siitä prosessista hauskempaa. Se on tietenkin myös tärkeää.

Aleksi: Eli onko sun ensimmäinen vinkki se, että kannattaa kuunnella niitä ihmisiä, jotka on jo onnistunu siinä mitä tavoittelee. Se on oikeesti hyvä, hyvä vinkki ja se on auttanu mua myös. Mä oon kanssa, mmm, opiskellut kielten opiskelua aika paljon eli opetellut opettelemaan tämmösiä meta-taitoja siis.

Eli se on mun mielestä tärkeetä. Varsinkin jos ei oo kokemusta aikaisemmin eri kielten opiskelusta tai kielten opiskelussa onnistumisesta. Koska meillä varmasti monilla on kokemusta siitä, että opiskellaan koulussa, mutta sitten taas paljon harvemmalla ihmisellä on kokemusta siitä, että onnistuu siinä ja oikeesti tulee, mmm, sujuvaks siinä kielen opiskelussa.

Max: Mä haluaisin kysyä sulta, että oliko kielten opiskelu sulle vaikeaa, öö, koulussa tai nuorempana?

Aleksi: Joo, oli. Mä käytännössä osasin vaan suomea ja englantia tosi pitkälle mun elämässä, yli kolmekymppiseks. Eli mä oon yrittäny opiskella tosi monta kieltä —montaa kieltä— mutta mä en oo onnistunu niissä kunnes ihan vasta… öö, joitain vuosia sitten kun mä aloin opiskelemaan norjaa ja, mm, vähän vahingossa satuin sitten kuuntelemaan norjaa ja norjalaisia podcasteja.

Vähän niinku tää meidän tai siis mun podcast ja sun podcast eli tämmösiä opiskelijoille tarkoitettuja podcasteja. Ja sitä kautta ymmärsin, että miten tärkeetä kuuntelu nimenomaan on sille, että oppii, oppii sen kielen.

Max: Joo, toi on tosi tärkee pointti. Monet tekee sen virheen, että ne yrittää liikaa puhua. Tai liikaa opiskelee kielioppia. Mutta meidän pitää tottua sen kielen äänteisiin, melodiaan...

Aleksi: Rytmiin. Tosi moniin eri asioihin.

Max: Niin ja ku varmaan kaikissa kielissä melkein lyhennetään sanoja myös puhekielessä. Joitain sanoja käytetään melkein pelkästään tekstissä tai uutisissa tai jossain virallisissa paikoissa. Ja jos ei kuuntele luonnollisia keskusteluita, niin sitten ne sanat, se kielen ydin jää oppimatta.

Miten sun mielestä me voidaan oppia mahdollisimman nopeasti kielen tärkeimmät sanat ja kielen tärkein kielioppi ja… Onko sulla jotain oikotietä?

Aleksi: Oikotietä ikävä kyllä ei oo. Oikotietä mä en usko, että kielen opiskeluun on. Ehkä joku on kielinero eli oppii luonnostaan nopeemmin kieliä kuin muut ihmiset, mutta mä en ikävä kyllä semmonen kielinero ole.

Ähm, ehkä on kaks eri asiaa, että miten, mm, parhaiten oppii kieliä ja miten nopeiten oppii kieliä. Ja vaikka ne on vähän päällekkäisiä asioita, niin suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan pysty opiskelemaan sillä tavalla miten nopeiten oppii kieliä, koska se on niin aikaa vievää eli vaatii niin paljon aikaa. Mutta mä luulen, että nopein tapa oppia vaikka suomen kieli on se, että on täysin uppoutuneena siihen kieleen. Eli on... Opiskelee tai käyttää kaiken aikansa sen kielen parissa.

Mä en tiedä onko sulla japanin opiskelussa tullu tämmönen yhteisö kun “All Japanese All The Time” vastaan.

Max: On, oon kuullut siitä. Ja oon...

Aleksi: Tästä näin tosiaan vois olla sitten suomalainen versio “Vain suomea koko ajan”. Mutta mä luulen, että se olis ehkä tehokkain, kaikkein nopein tapa oppia suomi. Mutta suurimmalle osalle meistä se ei ehkä oo mahdollista.

Ja sitten taas, että miten parhaiten oppia kieli, niin se on ehkä monimutkaisempi kysymys, koska siihen liittyy eri ulottuvuuksia ja… öö, eri aspekteja siitä kielen opiskelusta.

Mutta ehkä se on myös sitä, että mahdollisimman lähelle pääsee sitä tilannetta, missä elämässä on “vain suomea koko ajan”.

Max: Mä sanoisin, että on myös tärkeää valita oikeanlaista opiskelumateriaalia. Jotkut tietyt materiaalit voi olla mun mielestä jopa… “Oikotie” on väärä sana, mutta ne on semmosia työkaluja jolla sä rikot sen muurin, joka ympäröi sitä kieltä. Mä olen kuullut semmoisen vertauskuvan, että kieli on kuin kaupunki, jota ympäröi muuri ja…

Aleksi: Ikävä kyllä niitä muureja on ehkä useampia kuin yks. Tai [sitten] se on tosi paksu muuri.

Max: Totta. Mä tykkään itse lukea sarjakuvia sillä kielellä mitä mä opiskelen. Se on yks temppu. Sarjakuvissa on yleensä paljon dialogia eli keskusteluita, ja niissä ei ole yleensä jotain maisemakuvauksia tai... kuvaillaan jotain huoneen sisustusta. Ne, nekin, sanat voi olla hyödyllisiä, jos haluaa mennä tosi syvälle siihen kieleen.

Mutta joka tapauksessa mun mielestä on parempi ensin oppia ne tärkeimmät sanat, tärkeimmät kollokaatiot eli sanonnat. Ja sarjakuvat on yks paikka, mistä mä etsin niitä.

Mä kuuntelen myös haastatteluita, tämmösiä mitä me, mekin tehdään tässä nyt. Ja on myös tärkeää miettiä, että mitkä asiat kiinnostaa itseä oikeasti ja ei pidä odottaa liian kauan ennen kuin alkaa katsomaan videoita tai kuuntelemaan podcasteja, tai lukemaan kirjoja tai sarjakuvia siitä aiheesta, mikä sua kiinnostaa.

Aleksi: Niinpä. Joo.

Max: Monet odottaa liian kauan, et “no mun pitää opiskella kymmenen vuotta, öö ennen kuin mä voin alkaa…” Mua kiinnostaa esimerkiksi historia, niin jos mä luen esimerkiksi jostain ajasta, josta mä tiedän jo valmiiks jonkin verran, niin mä voin arvata niitä sanoja aika paljon tai… Ja mulla on siihen tunneyhteys. Ja silloin se ei tunnu opiskelulta.

Tietenkin meidän pitää opetella ne perusteet tavalla tai toisella. Mä mainitsin, mä mainitsin tuossa että mun ukrainan opiskelu epäonnistui. Ja yksi syy oli se, että mä ajattelin, että mä en tarvitse mitään perusoppikirjaa. Mä ajattelin, et no mä puhun venäjää jo niin siinä on varmaan aika samat perusteet. Tai no kyllä mä pian huomasin, että perusteissakin on aika paljon eroja, mutta...

Toinen ongelma oli se, että mä ostin digitaalisen oppikirjan. Ja ongelma on se, että tabletissa on houkutuksia. Erilaisia muita juttuja, mitä me voitais tehdä, mitkä ehkä antaa meille hetkellistä mielihyvää paljon helpommin, ainakin silloin kun me ollaan vielä aloittelijoita. Ja me ei voida vielä ehkä lukea niin rennosti aiheesta mitkä meitä kiinnostaa paljon.

Niin, tossa tilanteessa on erityisen tärkeää mun mielestä, että, et on jotain tekstiä ja laittaa puhelimen ainakin kauas silleen, et ei voi vaan automaattisesti napata, et “mitäköhän uutisissa on tapahtunut” tai “ai niin, mä en oo vielä kirjoittanut sille mun kaverille!”

Aleksi: “Mä katson vaan muutaman TikTokin ja sitten mä jatkan opiskelua.”

Näin on. Se on nykyajan yks isoimpia ongelmia nykyajan opiskelijoilla ihan varmasti. Hmm, musta myös tuntuu, että digitaalisia materiaaleja käyttäessä mä en opi niin hyvin. Eli mä ihan pystyn niinkun, hmm, saamaan paremman yhteyden semmoseen materiaaliin, mikä on paperilla

Max: Joo, joidenkin kielten kanssa se voi olla vaikeampaa kun on ukrainaa... No on sinne siihen oppikirjoja, mutta mä mä ajattelin myös säästää vähän rahaa ja… Mutta se vähän kostautui.

Aleksi: Sitten ostaa sekä sen digitaalisen version että sen paperisen version, kun huomaa virheensä.

Max: Joo. Saanks mä suositella viel paria juttua, mitkä...

Aleksi: Totta kai.

Max: ...nopeuttaa kielen opiskelua?

Aleksi: Ei meillä varmasti niin kiire ole, totta kai.

Max: Joo jos me opiskellaan YouTuben kautta, niin mä suosittelen käyttämään semmosta Language Reactor selain-lisäosaa.

Silloin meidän pitää opiskella läppärin kautta tai pöytäkoneen kautta. Jos sä katsot tätä YouTubesta, niin mä voin laittaa tähän jonkun miten se toimii.

Mutta lyhyesti sanottuna me voidaan nähdä se transkriptio siinä videon vieressä, niin silloin ei haittaa niin paljon, jos joku puhuu ehkä vähän nopeastikin, niin, niin se ne tekstitykset ei koko ajan vaihdu, vaan et siinä näkyy pidempään. Ja sitten siihen voi laittaa kursorin sen jonkun sanan päälle ja se näyttää välittömästi käännöksen. Sekin säästää aika paljon aikaa. Aikaa ja vaivaa

Aleksi: Kyllä. Teknologiassa on paljon hyviä puolia myös. Ei pelkästään houkutuksia.

Mä oon itse käyttäny semmosta lisäosaa kun Yomitan, johon on myös olemassa öö suomen kielen sanakirjoja. Ja sitä kautta pystyy myös suoraan viemään sen sanan ja sen lauseen, mm, eli sen sanan kontekstin Anki-korttiin eli Anki-sovellukseen. Se on tosi näppärä

Max: Joo hyvä. Öö, mäkin käytin Ankia japanin opiskelussa aika paljon.

YouTubessa on tietenkin monenlaisia muita videoita, mitkä voi ehkä häiritä keskittymistä, mutta me voidaan myös luoda uusi kanava, uusi tili YouTubessa. Se on aika yksinkertaista. Ja sitten aluksi pitää olla tietenkin tarkka, että katsoo sillä tilillä vain, öö, tietyllä kielellä videoita, niin sit se rupeaa myöhemmin myös suosittelemaan vain sillä kielellä videoita. Niin silloin, vaikka me vaihdellaan videoita, niin se on kuitenkin samalla kielellä.

Aleksi: Just näin. Silloin ne houkutukset on suomenkielisiä.

Max: Joo ja, ja sit me voidaan, öö... noita tilejä, niitä voi vaihtaa nopeesti. Et, ei tarvi kirjottaa mitään salasanoja

Aleksi: Niin se on helppoa tai, joo, toisaalta se vois olla myös vaikeempaa. Ei välttämättä haittais jos se olis vähän vaikeempaa. Silloin olis vaan se suomenkielinen tili ja sitten olis niin vaikeeta vaihtaa siihen alkuperäseen tiliin, että sitten pitäis pelkästään sen suomenkielisen tilin ja joutuis katsomaan YouTubea vain suomeksi

Max: Niin, joskus se vaikeus on meidän ystävä. Kitka. Jos on paljon kitkaa jonkun haitallisen tai jonkun aikaa hukkaavan asian edessä, niin se voi saada meitä opiskelemaan enemmän.

Mulla on välillä ongelma, että mä pelaan yhtä videopeliä tosi paljon. Ja mä en pysty ajattelemaan melkein mitään muuta. Se auttaa jos se peliläppäri on poissa silmistä ja jossain hyllyssä. Tai mä voin jopa pyytää, että mun vaimo piilottaa sen.

Mä oon kuullut… Joissain perheissä ja paikoissa on tietenkin ongelmana [että he] kattoo liikaa televisiota, niin Mä oon kuullut jopa joistain, jotka kantaa heidän ison television toiseen huoneeseen, johonkin varastoon öö ja missä ei voi kattoo mukavasti ja missä ei oo sohvaa. Ja sit ku kattoo sen jonkun hyvän elokuvan oikeesti tai jonku, jotain sarjaa mitä ne on miettiny, niin ne kantaa sen takas olohuoneeseen siihen sohvan eteen ja...

Aleksi: Sit ne saa vähän lisää kitkaa siihen välille.  Kitka on englanniks friction eli tehdään jostain asiasta vähän vaikeampaa, niin on epätodennäköisempää, että sitten sen asian tekee.

Max: Ja miten sä, miten sä poistat kitkaa sun kielen opiskelusta? Eli miten sä, helpotat sun kielen opiskelua? Et, et mä luulen, että monilla... mullakin joskus on se ongelma, että mä haluan oikeasti oppia jotain kieltä aika paljonkin, mutta sitten on muita, muita juttuja elämässä ja sit mä en ees muista, muista sitä tavoitetta tai

Aleksi: Niinpä. Niin. Öö, no tosiaan mä opiskelen kuuntelemalla tosi paljon ja mä oon tehny itselleni säännöks, että mä en voi esimerkiks koiran kanssa lenkillä kuunnella mitään muuta kun sen mun kohdekielen —eli sen mun opiskeleman kielen— podcasteja. Eli se on mulle tärkee. Mä pidän mun kuulokkeet helposti saatavilla ja mä aina laitan ne taskuun, kun mä lähden koiran kanssa ulos. Tai jos mä lähden jonnekin, niin mä kuuntelen aina sillä matkalla sitten näitä mun, mm, kohdekielen podcasteja.

Ja sitten mun mielestä tosiaan on tärkeetä, että se on hauskaa myös. Kielen opiskelu ei ehkä aina voi olla hauskaa. Mä teen Anki-kortteja noin puol tuntia päivässä ja se ei aina oo hauskaa, mutta niin kun se mun mielestä vähentää sitä kitkaa, vähä tekee sitä helpompaa, että se on jotain mitä mä oikeesti haluan tehdä.

Eli jos sulla on vaikka, mm, vaihtoehtona, että sä opiskelet oppikirjan avulla tai sitten podcastin avulla, niin on ehkä todennäkösempää, että siihen podcastiin tarttuu. Eli sen podcastin oikeasti kuuntelee vaikka sitten joka päivä. Mutta jos se vaihtoehto on oppikirja, niin sitten siihen voi olla vaikeempi tarttua. Niitäkin ihmisiä on, joittenka mielestä se on hauskaa, mutta he on ehkä vähän erikoisia ihmisiä.

Max: Onks sulla joitain oppikirjoja tai muuta kirjallisuutta sillä kohdekielellä jossain niinku pöydällä pöydällä odottamassa tai vessanpöntön vieressä tai jossain?

Aleksi: Vessanpöntöllä ei kannata istua niin pitkään, että siinä kerkii lukemaan kovin paljon. Se ei ole terveellistä.

Tota, mutta mulla on yöpöydällä mun lukulaite. Eli mä luen tämmösellä lukulaitteella, joka on eri asia kuin tabletti, eli se on paljon hitaampi ja sillä käytännössä voi vaan lukea kirjoja. Ja siinä mä tosiaan aina luen joka ilta sitten… millä kielellä sitten silloin, silloin luenkaan. Se on, se on mulle tärkee. Mä en… Tai joittenkin ihmisten ei kannata tuoda kännykkää esimerkiksi makuuhuoneeseen ollenkaan mun mielestä, jos vaan on joku herätyskello tai joku tapa herätä.

Max: Tätä ois voinu jatkaa mun mielestä tosi pitkäänkin ja tota,

Aleksi: Voidaan tehdä se Aleksin hot takes -jakso sitten ens kerralla. Elikkä kieltenopiskelun “kuumat otteet”.

Max: Joo, kuulostaa hauskalta suomen kielellä.

Aleksi: Kiitos kun tulit vieraaks Helppoa suomea -podcastiin ja me tavataan varmasti taas. Tästä tuli ehkä vähän normaalia pidempi jakso, mutta mä luulen, että tää on sen verran mielenkiintonen aihe ja hyvä keskustelu, että se ei haittaa ollenkaan.

Max: Joo.

Aleksi: Jos teillä on jotain semmosia aiheita mistä te haluaisitte kuulla meiän kahden keskustelua, niin kertokaa se kommenteissa ja me nähdään sitten taas seuraavalla kerralla ja kuuntelijat kuulee mut ens viikolla. Elikkä kiitos kun tulit vieraaks.

Kiitos kun kuuntelitte! Ja ens viikolla on taas sitten uus aihe, joten siihen asti moi moi!

Max: Moi moi!