Jakso 77: Kansalaisuuskoe

Moikka ja tervetuloa Helppoa suomea -podcastin uuteen jaksoon. 

Joo, viime viikolla oli siis taas Maxin kanssa yhteistyöjakso. Eli tämmönen videojakso, mikä me pidettiin tällä kertaa kielten opiskelusta.

Eli jos et oo kuullu vielä viime viikon jaksoa, niin sen videoversion voi katsoa Spotifysta tai sitten YouTubesta. He myös tehtiin Maxin kanavalle oma juttunsa, oma videonsa. Mutta siinä oli vähän teknisiä ongelmia, joten siitä tuli vähän lyhyt. Mutta me päätettiin, että varmasti jatkossa tullaan tekemään taas uusia jaksoja, joten jos teillä on uusien jaksojen aiheita meille kahdelle, niin laittakaa ihmeessä viestiä.

Joitain viikkoja sitten mä sain myös sähköpostia Helsingissä asuvalta Yuko-nimiseltä ihmiseltä. Ja hän esitti mulle kysymyksen, jonka mä ajattelin nyt lukea ääneen.

Eli Yukon viesti kuuluu: ”Kannattaako puhua suomea suomalaisen kaverin kanssa? Mä puhun suomea kielikaverin kanssa, mutta mitä muuta? Mun suomen sanasto on rajattu ja [puhuminen] vie aikaa. Puhun englantia syvällisemmin kuin suomea, mutta kannattaako harjoitella, jotta mä puhuisin sujuvammin? Vai kannattaako vaihtaa kieltä vasta, kun mun taso siihen riittää? Mitä sä teet saksan-, norjan- ja japaninkielisten ystävien kanssa?”

Kiitoksia paljon Yuko tästä viestistä. Ja mä hänelle jonkin verran jo vastasinkin sähköpostitse, mutta ajattelin puhua sitten tässä podcastissa myös, koska tämä on varmasti monia Suomessa asuvia koskeva kysymys.

Ja niin kuin Yuko tässä mainitsee, niin mä oon itse joutunut myös tekemään tämän valinnan. No, enimmäkseen ehkä mun norjalaisten kaverien kanssa. Eli kun mä muutin vähäksi aikaa Norjaan, niin mun norjan kielen taito ei ollut vielä kovin vahva.

Eli mä osasin jonkin verran norjaa ja todennäköisesti se olisi ollut parempi, jos mä olisin harjoitellut sitä aktiivisesti. Mutta sitten taas mä en oo norjaks niin sujuva, mä en oo niin hauska tai älykäs. Eli jos mä puhun vaan englantia, niin sitten kaikki pitää mua kivana tyyppinä. Eli tästä tulee tämmöinen kielenopiskelijan dilemma, milloin puhua sitä opiskelevaa kieltä ja milloin puhua sitten vaikka englantia.

Ja tähän ei tietysti ole yhtä oikeaa vastausta. Se riippuu sinusta, se riippuu sun kavereista ja ehkä myös siitä suhteesta, mikä teillä on. Eli jos ne on ihan uusia kavereita sulle, niin voi olla järkevämpää, että vielä vähän aikaa puhuu englantia, että saa siitä kaverisuhteesta syvemmän ja tutustuu niihin ihmisiin paremmin.

Mutta kavereitten kanssa harjoitteleminen on todella, todella hyvä tapa harjoitella puhumista. Ja siinä saa tosi hyvin opittua myös semmoisia normaaleja puheessa käytettäviä sanoja ja kielioppia ja kaikkea muuta, että sitä ei kuitenkaan kannata jättää väliin. Tämmöisessä tilanteessa voi ehkä siis jopa pyytää kaverilta, että ”voitaisko me puhua vaikka ihan tunti viikossa, tai vartti päivässä, tai jotain sellaista –lyhyen aikaa– suomea aina säännöllisesti ja sitten muuten puhua englantia?”

Silloin ihmiset tietää, että sä oot todella hieno ihminen, älykäs ihminen, hauska ihminen, mutta sä saat kuitenkin harjoiteltua sitä suomea myös sun kavereitten kanssa. Ja tää on siis pähkinänkuoressa —lyhyesti— mun vastaus tähän Yukon kysymykseen.

Ja tämän viikon pääaiheena mä ajattelin puhua kansalaisuuskokeesta. Ja kansalaisuuskoe on uusi juttu Suomessa. Se on siis sellainen koe, mikä tehdään Suomen kansalaisuutta hakeville ihmisille.

Se on just hyväksytty, tää laki tästä kansalaisuuskokeesta, ja tulee voimaan ensi vuoden alussa. Eli vuonna 2027. Itseasiassa vasta maaliskuun jälkeen jätettyjen hakemusten kanssa.

Eli kaikki, jotka hakee Suomen kansalaisuutta tämän maaliskuun jälkeen, joutuu myös tekemään tämmöisen kansalaisuuskokeen. Tai ei itse asiassa ihan kaikki, koska ilmeisesti tämä koe koskee pelkästään työikäisiä, eli yli 18-vuotiaita ja alle 65-vuotiaita. Eli ehkä tämmöinen vähän erikoinen yksityiskohta tästä uudesta muutoksesta, että yli 65-vuotiaiden –tai siis 65 vuotta täyttäneiden– ei tarvitse sitä tehdä.

Mikä sitten on kansalaisuuskoe? Kansalaisuuskoe on siis testi, jolla testataan tän Suomen kansalaisuutta hakevan ihmisen tietoa Suomesta. Jo aikaisemmin Suomen kansalaisuuteen on tarvittu riittävää kielitaitoa, eli on pitänyt osata joko suomea tai ruotsia, olikohan se B1-tasolla.

Mutta nyt tosiaan ensi vuodesta lähtien pitää tehdä tämä kansalaisuuskoe, jossa vahvistetusti kysytään siis: 1) yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä. –Aika vaikea osa-alue tai kuulostaa vaikealta, mutta siis lakeja– 2) Perus- ja ihmisoikeuksia  –okei– 3) Yhdenvertaisuutta –joo, kaikki suomalaiset on yhdenvertaisia– 4) Sukupuolten tasa-arvoa –Suomessa naiset ja miehet on siis tasa-arvoisia– 5) Sekä Suomen historiaa ja kulttuuria. Ja koe suoritetaan suomen tai ruotsin kielellä. Aika mielenkiintoiselta kuulostaa.

Tällaiset kansalaisuuskokeet eivät ole mitenkään uusi asia, vaikka ne ovatkin uusi asia siis Suomessa. Euroopassa näitä on ollut aikaisemmin ainakin Britanniassa, Tanskassa ja Norjassa. Niillä on ilmeisesti suhteellisen samankaltainen sisältö. Elikkä voidaan varmaan olettaa, että myös Suomen koe tulee olemaan jotakuinkin samanlainen kuin näissä maissa. Ehkä ne painotusalueet ovat kuitenkin erilaisia.

Tämän kokeen siis tekee [suunnittelee] Helsingin yliopiston professorin ryhmä. Tämä oli mun mielestä mielenkiintoista. Ei siis viranomaiset, vaan Helsingin yliopiston ihmiset.

Ja tän professorin mukaan tästä tulee aika helppo koe. Eli ehkä siitä ei kuitenkaan tarvitse jännittää, jos on kuitenkin asunut jo siinä vaiheessa vuosia Suomessa. Eli semmoisen ihmisen pitäisi tämän professorin mukaan kyllä pärjätä tässä kokeessa.

Nämä kysymykset tulevat perustumaan oppimateriaaliin, eli sellaiseen materiaaliin, minkä hakijat saavat vähän myöhemmin, ilmeisesti vielä kuitenkin tänä vuonna. Ja tällä hetkellä ei siis konkreettisesti tiedetä, mitä ne kysymykset tulee olemaan. Tai edes, että mitkä ne aihealueet tulee tarkalleen olemaan.

Me ollaan siis saatu vain lista näistä muutamasta aihealueista, mitä siihen kokeeseen varmasti tulee. Mutta siihen opiskelu on siis vielä aika vaikeata. Minkä takia tämä on mun mielestä mielenkiintoista, on se, että se kertoo tavallaan sen, että mikä valtion mielestä on tärkeätä.

Mikä Suomessa on tärkeätä? Ja varsinkin tämä historia- ja kulttuuriosio oli mun mielestä mielenkiintoinen. Koska sehän tarkoittaa sitten myös sitä, että valtio –tai tässä tapauksessa siis Helsingin yliopiston ryhmä, mutta siis valtio– määrittää, että mikä on kulttuurin kaanonia. Eli mikä Suomen historiassa ja Suomen kulttuurissa on niin tärkeätä, että kaikkien pitää se tietää.

Ja tosiaan, koska tätä oppimateriaalia ei ole vielä julkaistu, niin me ei varmaksi tiedetä, että minkälaisia ne kysymykset tulee olemaan. Mutta Helsingin Sanomissa, eli Suomen suurimmassa sanomalehdessä, oli tämmöinen ehkä vähän leikkimielinen testi, jossa testataan erilaisia asioita. jotka liittyy näihin asioihin, mistä tässä kokeessa pitäisi kysyä. Nämä olivat mielestäni ihan kivoja kysymyksiä, joten ajattelin käydä nämä nopeasti läpi teille ja myös selittää, mitkä niiden oikeat vastaukset ovat.

Mä käyn tosiaan nää aika nopsaan läpi, eli jos haluat miettiä näitä, niin pysäytä aina tää podcast siinä kysymyksen jälkeen.

Ensimmäinen kysymys. Mitä suomalaiset tekevät, kun he iloitsevat kansallisista saavutuksistaan? A. Kokoontuvat torille. B. Tanssivat polkkaa. C. Järjestävät soittokulkueen. D. Suomella ei ole kansallisia saavutuksia.

Mä itse mietin, että D:ssä on jotain totuutta, mutta oikea vastaus taitaa Olla [A] kokoontuvat torille. Eli aina kun Suomi saavuttaa jotain, niin suomalaiset huutaa, että ”Torille!”

Toinen kysymys. Mitä suomalaiset tekevät juhlistaessaan kansallisesti merkittävinä pidettyjä kirjailijoita, kuten Minna Canthia, Aleksis Kiveä ja J.L. Runebergiä? A. Kokoontuvat kirjailijan patsaalle nostamaan maljoja. B. Nostavat lipun salkoon. C. Lausuvat kirjailijan teoksia ääneen puistoissa. D. Eivät tule edes ajatelleeksi, että kirjailijoita pitäisi jotenkin juhlistaa.

Ja taas D-vastaus kuulostaa aika hyvältä, mutta vastaus on kuitenkin [B] nostetaan lippu salkoon, eli Suomessa on paljon liputuspäiviä, jotka yleensä liittyy merkittäviin ihmisiin ja Suomelle merkittäviin teemoihin.

Kolmas kysymys. Milloin Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki ja milloin Suomi itsenäistyi? A. 1550 ja 1809. B. 1812 ja 1917. C. 1875 ja 1945. D. 1809 ja 1939.

Ja pakko sanoa, että näin ihmisenä, joka ei asu Helsingissä, niin enpäs kyllä ihan tarkkaan muistanut, että milloin Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki, mutta se tosiaan tapahtui siinä vaiheessa, kun Ruotsin kuningaskunta hävisi sodan Venäjälle ja Suomi siirtyi siis Venäjän hallintaan. Se oli 1812, mutta varmasti kannattaa muistaa, että Suomi itsenäistyi 1917 eli Venäjän vallankumouksen jälkeen.

Neljäs kysymys. Kuka oli C. G. E. Mannerheim? A. Tunnettu kirjailija. B. Sotilas ja presidentti. C. Arvostettu arkkitehti, ja D. Kuuluisa säveltäjä.

Tämä on ihan varmasti sellainen kysymys, minkä vastaus kannattaa tietää. Eli Mannerheim oli sotilas ja presidentti.

Kysymys numero viisi. Mitä ovat Ateneum ja Kiasma? A. Suosittuja limonadeja. B. Helsinkiläisiä yökerhoja. C. Taidemuseoita. D. Suomalaisia kirjallisuuspalkintoja.

Tokihan ne voisivat olla kirjallisuuspalkintoja, mutta ne on taidemuseoita.

Kuudes kysymys. Milloin olivat Helsingin olympialaiset? Aika erikoinen kysymys. [A.]1940, [B.] 1952, [C.] 1956 [D.] vai 1960?

Ja ehkä jossain jaksossa mä puhuin lonkerosta. Ja siinä jaksossa saatoin mainita, että Suomessa oli olympialaiset vuonna 1952.

Seitsemäs kysymys. Mistä Käärijä on tunnettu? Onko se [A.] Suomen vanhin metsäkone, B. Tupakkamerkki, C. Euroviisuissa menestynyt laulaja vai D. Suomalainen sarjakuvahahmo?

Ja Käärijä ehkä viittaa siihen, että englanniksi Käärijä olisi Wrapper ja hän on siis räppääjä tai Euroviisuissa menestynyt laulaja.

Kysymys numero kahdeksan. Mikä seuraavista on Aki Kaurismäen elokuva? A. Mies vailla menneisyyttä. B. Hytti numero kuusi. C. Sisu 2 vai D. Paha maa.

Ja kuten kaikki tämän podcastin kuuntelijat varmasti tietää —koska he on kaikki kuunnellut kaikki jaksot— niin vastaus on A. Mies vailla menneisyyttä.

Yhdeksäs kysymys, kuka on suunnitellut Finlandia-talon? [A.] Eliel Saarinen, [B.] Alvar Aalto, [C.] Eero Saarinen vai [D.] Reima Pietilä?

Ja edelleen, jos tätä podcastia on kuunnellut, niin tietää ainakin yhden suomalaisen arkkitehdin, eli oikea vastaus on B. Alvar Aalto.

Ja sitten kymmenes ja tänään viimeinen kysymys on, minkä seuraavista teoksista Väinö Linna kirjoitti? A. Rautatie B. Seitsemän veljestä C. Täällä Pohjantähden alla vai D. Sinuhe egyptiläinen? Ja nämä on kaikki kuuluisia suomalaisia teoksia.

Mutta tämä vastaus on C, Täällä Pohjantähden alla. Joka on aika iso —aika paksu— suomalainen kirja, mutta mä rakastan sitä kirjaa. Se on erinomainen.

Eli tänään mä puhuin vähän tulevasta kansalaisuuskokeesta. Eli tosiaan ensi vuodesta lähtien kansalaisuutta hakevien ihmisten tulee tehdä kansalaisuuskoe, johon kuuluu erilaisia kysymyksiä Suomesta ja Suomen kulttuurista ja Suomen historiasta.

No, siitä ei varmaankaan tule näin vaikea kuin tämä Hesarin testikoe oli tai tämmöinen leikkimielinen koe oli. Eli se oli ehkä enemmän suomalaisille tarkoitettu leikkimielinen koe, joten ei kannata kantaa huolta, jos ei osannut kaikkia kysymyksiä.

Mutta mä olin silti mukavasti yllättynyt, että miten monia näistä asioista mä oon jo tässä podcastissa käsitellyt. Eli jos haluatte opiskella tähän kansalaisuuskokeeseen samalla kun opiskelette suomea, niin kannattaa kuunnella Helppoa suomea -podcastia.

Niin kuin aina, niin mä mieluusti otan vastaan teiltä kommentteja ja tietysti uusien jaksojen aiheita. Mulle voisi myös lähettää kysymyksiä ja jos te annatte suostumuksen, niin mä voin vastata niihin kysymyksiin tässä podcastissa.

Tätä podcastia voi tukea Buy me a Coffee -sivustolla. Kiitos kun kuuntelit. Ensi kerralla on taas uusi aihe, joten siihen asti: moi moi!