Jakso 37: Lisää mielenkiintoisia kysymyksiä Suomesta

Moikka ja tervetuloa kuuntelemaan Helppoa suomea -podcastia! Helppoa suomea on podcast suomen opiskelijoille, jossa mä puhun vähän helpommalla puhekielellä esimerkiksi Suomen kulttuurista ja kielten opiskelusta. Tän podcastin jokaisesta jaksosta on käsikirjoitus, joka on saatavilla ilmaiseksi. Sä voit lukea sitä käsikirjoitusta, vaikka samaan aikaan kun kuuntelet tätä jaksoa. Jos sä haluat tukea tätä podcastia ja motivoida mua jatkossakin tekemään uusia jaksoja, niin sä voit tehdä niin tän podcastin Buy me a coffee -sivustolla. Linkki sekä tän jakson käsikirjoitukseen, että tälle Buy me a coffee -sivustolle löytyy tän jakson kuvauksesta. 

  

No niin, tervetuloa siis jaksoon numero 37. Toivottavasti kaikilla oli mukava joulu ja kiva uusi vuosi. Mä itse pidin viime viikolla vapaata tästä podcastista, eli vähän niin kuin joululoman. Sori siis teille, jotka odotitte viime viikolla uutta jaksoa. Mutta tässä ollaan nyt. Mä vietin joulun tosiaan mun perheen kanssa hyvin rauhallisesti. Jouluna mä yleensä ehdin opiskelemaan vähän normaalia vähemmän, mutta vähän sentään jotain. Mä yleensä luen aika paljon kirjoja ja sain taas luettua taas yhden japaninkielisen kirjan loppuun. Mulla menee yleensä kaksi tai kolme kuukautta lukea yksi japaninkielinen kirja, eli aika pitkään. Mutta musta se tuntuu tosi hyödylliseltä ja se on mun mielestä kivaa, joten se on sen arvoista. 

  

Nyt on siis uusi vuosi 2026, hyvää uutta vuotta kaikille. Täällä on myös vihdoin talvi. Tai siis nyt on lunta. Mun mielestä on vasta talvi, kun tulee lunta. Samalla Suomeen tuli myös pakkaset, eli ainakin täällä on tosi kylmä. Mutta mun mielestä se on paljon kivempi kuin että on liian lämmintä. Tai että ei olisi pakkasta ollenkaan. Vaikka oikeastaan mulla ei oo vielä ei oikein toleranssia, eli sietokykyä, pakkaselle. Eli kylmä tuntuu vielä tosi kylmältä. Ei oo vielä sietokykyä kylmälle. 

  

Mutta sitten taas päivän pääaiheeseen. Eli mä ajattelin tällä viikolla jatkaa vähän edellisen kerran aiheesta. Eli toissaviikon aiheesta. Eli mä ajattelin tälläkin kertaa yrittää vastata Googlesta haettuihin kysymyksiin Suomesta. Eli taas kerran mä kirjoitin Googleen, että "miksi Suomessa" tai "miksi suomalaiset" ja katsoin, että mitä kysymyksiä Googlesta on haettu. Tai mitä kysymyksiä Google ehdottaa. Ja mä siis tein tän sekä suomeksi, englanniksi, norjaksi, espanjaksi että japaniksi. 

  

Ensimmäinen kysymys tänään on ehkä vähän helpompi. Ehkä. Se on: "miksi Suomessa opiskellaan ruotsia?" Ja totta tosiaan, Suomessa koulussa pitää opiskella ruotsia. Tai siis jos oma äidinkieli on ruotsi, niin silloin pitää opiskella suomea. Mutta kuitenkin. Aika monessa maassa ainakin Euroopassa koulussa pitää opiskella englantia, mutta Suomessa siis opiskellaan sekä englantia että ruotsia. Eli suomalaisissa kouluissa opiskellaan aika paljon kieliä. 

  

Ja Suomi on tosiaan kaksikielinen maa. Eli Suomessa puhutaan kahta kieltä. Eli virallisesti Suomen pääkielet on suomi ja ruotsi. Sitten vielä Pohjois-Suomessa puhutaan myös saamea, eli saamelaisten, omia kieliä. Mutta siis: koko Suomessa ihmisten pitää opiskella tai pitää opetella joko suomea tai ruotsia. Suomessa vähän yli 5 % semmoisia ihmisiä, jotka puhuu äidinkielenään ruotsia, eli suomenruotsalaiset. Eli sekin on aika pieni ryhmä ihmisiä. Mutta sitten kaikki meistä, joiden äidinkieli on suomi, on myös opiskellut ruotsia. Tai opiskelee nyt ruotsia koulussa. Eli sinänsä tää alkuperäinen kysymys on mun mielestä aika järkevä. Fiksu kysymys. Jos vaan 5 % suomalaisista on ruotsinkielisiä, niin miksi täällä opiskellaan ruotsia? 

  

No, iso syy tietysti löytyy Suomen historiasta. Eli Suomi oli pitkään osa Ruotsia. Eli Ruotsin valtiota. Aina vuoteen 1809. Täällä Suomessa... niin kuin täällä Suomen puolella on ollut myös pitkään ruotsia puhuvia ihmisiä, elikkä ihmisiä, jotka puhuu äidinkielenään ruotsia. Paljon enemmän kuin nykyään. Ja ruotsi oli pitkään Suomen yläluokan, eli niin kuin tärkeiden ihmisten kieli. Ja edelleen siis Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Ja se siis tarkoittaa, että ne, jotka puhuu ruotsia äidinkielenään...heidän pitää pystyä elämään puhumalla ruotsia. Eli sillä ruotsin opetuksella siis halutaan, että Suomessa osataan ruotsia.  

  

Toinen selitys sitten on se, että muissa Pohjoismaissa puhutaan skandinaavisia kieliä, eli joko ruotsia, norjaa tai tanskaa. Eli ainakin alun perin se ajatus oli, että suomalaiset voi helpommin kommunikoida ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa. Käytännössä kuitenkin, kun me tavataan muita pohjoismaalaisia, niin iso osa suomalaisista puhuu hiedän kanssa englantia, koska se on helpompaa. Ja kaikki me osataan englantia. Tai iso osa meistä. Ja myös islanti on vähän erilainen kieli, eli myös tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset puhuu islantilaisten kanssa yleensä englantia. Mutta ideana tää on mun mielestä aika kiva. Että meillä olisi joku yhtenäinen kieli. Mä itse puhun myös aika usein ruotsalaisten kanssa norjaa. 

  

No sitten taas uusi kysymys. Eli suomeksi haettuna Googlesta tuli tällainen kysymys kuin "miksi suomalaiset arvostavat presidenttiä?" Ja tämä on myös totta. Monissa maissa presidenttiä arvostetaan paljon vähemmän kuin Suomessa. Ja monissa maissa presidentti on tosi kiistanalainen ihminen. Eli siis jotkut tykkää ja jotkut ei. Mutta Suomessa —ainakin keskimäärin— ihmiset arvostaa presidenttiä. Eli siis pidetään presidenttiä korkeassa arvossa. Se siis tarkoittaa sitä, että täällä ollaan tyytyväisiä Suomen presidenttiin, ja vähän riippumatta siitä, kuka hän on. Tai ainakin tähän mennessä kaikki nykyajan presidentit on olleet aika suosittuja. 

  

Ja mä en ehkä varmasti tiedä tähän syytä, mutta mä luulen tietäväni, mikä on se pääsyy tähän. Pääsyy siihen on se, että presidentillä ei ole Suomessa paljon valtaa. Tai presidentillä on Suomessa suhteellisen vähän valtaa. Suomessa on tosiaan sekä presidentti että pääministeri. Eli molemmilla —presidentillä ja pääministerillä— on Suomessa jonkin verran valtaa, mutta käytännössä enemmän valtaa on pääministerillä ja hallituksella. Suomessa presidentti hoitaa lähinnä ulkopolitiikkaa. Eli siis politiikkaa suhteessa muihin valtioihin, muihin maihin. Sitten taas pääministeri hoitaa myös sisäpolitiikkaa, eli maan sisäistä politiikkaa. Suomen sisäistä politiikkaa. Se siis tarkoittaa, että pääministeri ja hallitus päättää esimerkiksi Suomen budjetista —eli rahasta— ja muista tärkeistä sisäpoliittisista asioista. Sellaisista asioista, joista ollaan paljon vähemmän samaa mieltä Suomessa. 

  

Kun taas sitten: Suomen ulkopolitiikasta ollaan oltu jo aika pitkään tosi samaa mieltä. Eli täällä ollaan suurin piirtein samaa mieltä mitä Suomen pitäisi tehdä suhteessa muihin maihin. Sen sijaan sisäpolitiikasta ollaan tosi paljon eri mieltä. Eli siis esimerkiksi siitä mihin Suomessa pitäisi käyttää rahaa. Pitäisikö valtion, Suomen, menoja säästää, tai pienentää, vai voidaanko vaikka ottaa lisää lainaa? Näistä asioista Suomessa ollaan todella paljon eri mieltä. Mutta nämä asiat ei kuulu presidentille. Eli Suomessa presidentti on niin sanotusti Suomen keulakuva. Tai Suomen symboli ulospäin, muille maille. Presidentti on se ihminen, joka hoitaa Suomen asioita ulkomailla. Toki presidentti voisi hoitaa niitä asioita huonosti. Eli tän presidentin roolin voisi hoitaa myös huonosti, mutta tässä roolissa on paljon helpompaa olla suosittu, toisin kuin esimerkiksi pääministerinä.  

  

No niin, sitten tän päivän kolmas ja ehkä viimeinen kysymys. Eli tää oli sellainen kysymys, mikä tuli espanjaksi. Ja se oli "miksi Suomessa ei ole yötä?" Ja tää on tietysti vähän hassu kysymys näin talvella, kun sen kysymyksen nyt pitäisi olla "miksi Suomessa ei ole päivää?" Mutta käytännössä tää kysymys on siis, että miksi Suomessa on niin pimeää talvella ja niin paljon valoa kesällä? Osassa Suomea aurinko ei nouse ollenkaan talvella. Ja samassa osassa Suomea kesällä aurinko ei laske ollenkaan. 

  

Ja tää tietysti johtuu käytännössä siitä, että Suomi on niin pohjoisessa maapallolla. Se johtuu siis auringosta ja maapallosta, eli siitä, mihin auringon valo täällä maapallolla osuu. Tai paistaa. Tää on ehkä vähän monimutkainen selittää ilman kuvia tai videota, mutta mä voin yrittää. Eli maapallo tietysti pyörii itsensä ympäri. Ja kun maapallo pyörii itsensä ympäri, päivä vaihtuu yöksi ja taas päiväksi. Eli vuorokausi vaihtuu. Vuorokausi vaihtuu, kun maapallo pyörii itsensä ympäri. Ja sitten taas: maapallo pyörii auringon ympäri ja siinä kuluu yksi vuosi. Eli maapallo pyörii auringon ympäri yhdessä vuodessa. Mutta kun maapallo pyörii itsensä ympäri, niin maapallo on vähän kallellaan, tai vinossa. Eli maapallo on suhteessa aurinkoon vähän kallellaan. Tai maapallon kulma aurinkoon suhteessa on vähän vino. Ja se tarkoittaa myös sitä, että kun on talvi, niin maapallon kaikkein pohjoisin osa...tai kun täällä on talvi, niin maapallon kaikkein pohjoisin osa jää varjoon. Eli sinne ei paista aurinko, vaikka maapallo pyörii itsensä ympäri. Aurinko ei siis nouse koskaan. Ja sitten kun maapallon pohjoisin osa on kauempana auringosta, siitä johtuu myös se, että siellä on myös talvi silloin. Tai täällä on talvi silloin. Koska me ollaan kauempana auringosta. Ja sitten taas toisin päin, tänne paistaa koko ajan aurinko, kun on kesä. Tai kaikkein pohjoisimpaan osaan paistaa koko ajan aurinko. Eli aurinko ei laske koskaan. Ja siis kun tää maapallon pohjoisin osa on lähempänä aurinkoa, niin sen takia siellä on kesä. 

  

Ja tää maapallon pohjoinen ja myös eteläinen osa on suomeksi nimeltään napa-alueet. Eli pohjoisnapa ja etelänapa. Ja sitten näitten napa-alueitten raja on nimeltään napapiiri, tai englanniksi Arctic circle. Suomessa se on tietysti Lapissa, suurin piirtein Rovaniemen kohdalla. Eli Rovaniemen...Rovaniemestä pohjoiseen ei siis ole talvella valoa. Eli aurinko ei nouse koskaan. Ja sitten taas kesällä aurinko ei laske koskaan. Eli ei ollenkaan pimeää. 

  

Tänään mä yritin siis taas vastata usein googlattuihin kysymyksiin Suomesta ja suomalaisista. Eli ne kysymykset oli, että miksi Suomessa opiskellaan ruotsia, miksi Suomessa arvostetaan presidenttiä ja miksi Suomessa ei ole yötä. Toivottavasti nää ei ollut liian vaikeita vastauksia. Mutta ainakin tässä jaksossa tuli paljon tärkeitä sanoja, esimerkiksi sellaisia, jotka liittyy suomalaiseen demokratiaan, politiikkaan ja astronomiaan. 

 

Kuten aina mulle voi laittaa kommentteja esimerkiksi Spotifyssä, Castboxissa, tai sähköpostitse. Mä otan tosi mieluusti vastaan uusien jaksojen aiheita. Linkki tän jakson käsikirjoitukseen ja podcastin Buy me a coffee -sivustolle, sekä mun sähköpostiosoite löytyy tän jakson kuvauksesta.  

Kiitos kun kuuntelit. Ensi kerralla on taas uusi aihe. Joten siihen asti: moi moi!